BoT-kuvia

Tässäpä nyt kuvia Thelmasta uusi loimi päällä. Juuri kävin nämä nappaamassa kun Thelma odotteli että saisi takin pois päältään :)  Reppana !

 

Tultiin juuri äsken hallilta. Meillä oli seuran mattojenteippaustalkoot, joissa oli huikeat kolme jäsentä ja yksi ei-jäsen. Joopajoo... No mutta matot on nyt teipattu ja huomisesta alkaen ryhmät alkavat pyörimään. Thelman kanssa ollaan tiistaisin mölliryhmässä ja Alman valmennusryhmäntreenit on sitten siihen päälle. Huippua kun sain ne samalle päivälle ettei tarvitse koko ajan rampata, sillä torstaisin vedän sitten omalle ryhmälleni treenit. Tänä torstaina Niskavuori kaipailee Kustaavaansa kaupunginteatterilla, joten treenit jäävät väliin. 

Mattojen teippaamisen ajan Thelma sai juoksennella vapaana. Se oli aivan irti, sai mahdottomia hepuleita. Lopuksi otettiin A:ta ja se meni tosi kivasti. Yritin lähettää Thelman A:lle, mutta se vain kääntyi aina takaisin. Muutaman toiston jälkeen tämä kuitenkin onnistui. Koitin myös jättää sen kontaktille ja jatkoin itse eteenpäin. Se meni myös tosi hienosti. Kepeillä Thelma vain juoksi ensimmäisen välin jälkeen minne sattui, mutta muistuttelun jälkeen nekin saatiin kulkemaan.

Meidät tosiaan valittiin Alman kanssa valmennusryhmään kaudelle 2011-2012. Tosi kiva että saadaan kunnon koulutusta. Saa nyt nähdä miten Alman polvet kestävät, mutta kokeillaan ja otetaan aika iisisti. Tosi kiva treeniporukka meillä ainakin on :) Thelman kanssa on myös huippua päästä ohjattuihin treeneihin ihan ensimmäistä kertaa !

Thelma agilityssä-kuvina

Mun oma

Alma n. 5vk

Tasan kuusi vuotta sitten, nukuin huoneeni lattialla patjalla. Siihen oli mitä mainioin syy: minä olin saanut oman koiran. Se oli mustavalkoruskea, pieni, kiltti ja suloinen. Se tuhisi boksissaan ja näki unia. Viiden aikaan kipittelimme tuon pienen otuksen kanssa pissalle, se herätti minut sitä varten. Sitten pukkasin sen takaisin boksiinsa ja nukuimme rauhallisesti pitkälle aamuun.

Huomenaamulla herään samasta huoneesta, hieman ylempänä lattiantasosta kuin tuolloin. Tuo pikkuinen pentu on muuttunut aikuiseksi koiraksi, ihanaksi turjakkeeksi joka herää todennäköisimmin sohvaltani omalta paikaltaan. Tai sitten se yön aikana tepastelee kohti sänkyäni, odottaa hetken pyyntöä hypätä ja jos sitä ei kuulu, hyppää se silti varsin päättäväisesti. Koska olemme vasta asettuneet huoneeseeni nukkumaan, noin puolen tunnin kuluttua voin kuulla, kuinka pieni kieli lipoo kupista vettä. Tämän jälkeen askeleet käyvät jälleen kohti sohvaa.

Alma 1v

Tuo pikkuinen pentu, minun oma Almani on rikastuttanut elämääni näiden kuuden vuoden aikana toden teolla. Matka tähän asti on välillä ollut varsin kivinen, mutta olemme selvinneet suhteellisen hyvin. Olen onnellinen siitä, että minulla on Alma. Se on ihana, hieno koira. Edessä on vielä paljon, vähintään saman verran kun takanakin.

Toivon että saan pitää Alman täällä todellatodella pitkään. Jos alan ikävöimään sitä jo parin päivän poissaolon jälkeen, miten voin pärjätä ilman sitä?