Hyppytekniikkakoulutus

Viikonloppuna osallistuimme seuramme kotihallissa Vappu Alatalon hyppytekniikkakoulutukseen. Havaintoina koulutuksesta Vappu rastitti seuraavat kohdat saamastamme yhteenvedosta:

Koira osaa:

Fyysiset
Painonsiirto takaosalle
Ponnistus takaosalla
Ponnistus ylös-eteen
Etuosan nostaminen hypylle
Liidon hallinta
Alastulon vaimennus

Arviointi
Rytmi
Reitti
Etäisyyden arviointi
Korkeuden arviointi
Ponnistuspaikan valinta
Hyppykulman valinta

Lauantailta Thelma sai palautteeksi 10+, kuulemma parhaita koikkereita hyppytekniikaltaan joita Vappu on nähnyt. Teimme perussarjaa ja set pointia.

Sunnuntaina aloitettiin kasvavalla sarjalla, jossa viimeinen esteväli piteni ja sitten lyheni. Tässä vaiheessa piti kyllä katsella videota ja saamaamme palautetta enkä kyllä ole ihan varma mitä harjoitusta missäkin vaiheessa tehtiin.. No mutta ilmeisesti ei ihan putkeen mennyt vaan oli vähän hakemista. Lopuksi tehtiin laskeutumisharjoitus okserin avulla. Pienistä puutteista huolimatta Thelma sai pitää tähtioppilaan viittansa.

Videon teksti "eka" ei tarkoita mitään, editointiapu jäi näköjään paikoilleen..

Koulutuksen fiilikset oli ihan ok. Tottakai olen tyytyväinen Thelman saamaan palautteeseen ja on hienoa kuulla että se käyttää kroppaansa oikein. Se mitä koulutukselta sitten saatiin on toinen juttu. Vähän laihaksi jäi anti, mutta jospa tammikuun jatkokurssilta saataisiin enemmän eväitä. Ja eipä tarvitse ainakaan miettiä onko hyppäämisessä ongelmia joita en vain satu hoksaamaan. 

Chiari

Alman tärinäoireet ovat jatkuneet pian vuoden ajan. Sain hienon mahdollisuuden kuvata Almaa muutaman päivän ajan ja lähettää tämän videon eläinlääkärin arvioitavaksi. Videon perusteella eläinlääkäri epäili vahvasti pikkuaivotyrää ja syringomyeliaa. Tämän seurauksena varasimme heti viikon päähän ajan magneettikuvaukseen ja 11.11 käytiin kuvissa Mehiläisessä Ouluvetin kautta. Nukuttaminen jännitti aivan hirveästi, kestäisikö sydän sitä. Onneksi Anu Tulokas oli aivan ihana lääkäri, joka vastaili myöhäisiin sähköposteihini ja rauhoitteli tietävänsä Alman tilanteen ja uskovan sydämen kestävän nukutuksen. Alma selvisi loistavasti ja kuvista selvisi myös mikä Almaa vaivaa:

Chiari-malformaatio (pikkuaivotyrä) ja laajentuneet aivokammiot. Aivokammiolaajentumista 3. ja 4. aivokammion kohtalaiset laajentumat painavat pikkuaivoja, oikea lateraalinen aivokammio siirtää paikallisesti isojen aivojen keskilinjaa vasemmalle ja kompressoi aivokuorta oikealle

Syringomyelia oli eläinlääkärin mukaan "hyvin lievä". Siitä ei juurikaan puhuttu. Alman kipu on siis enemmänkin päässä, ei niskassa. Sitä onko Almalla kipuja, on hyvin vaikea sanoa. Gabapentin lääkitys aloitettiin annoksessa 50mg kahdesti päivässä, katsotaan tuleeko tilanteeseen mitään muutosta vai täytyykö annosta nostaa.

Olo on aivan hyvä. Vihdoin on jokin diagnoosi, joka ei kuitenkaan ollut niin paha kuin oletin. Jos Thelman aivoista löytyisi tuollaista, olisin järkyttynyt, mutta cavalierin omistajana tällainen on kai enemmänkin ajan kysymys. Toisaalta on outoa että nämä oireet ilmaantuivat Alman ollessa jo kahdeksan vuotias. Mietin enkö vain huomaa Alman olevan kipeä? Pitäisikö se huomata? Voiko olla että Alma reagoi näkyvästi jos sen maha murisee ja on tällöin mielellään sylissä, muttei se reagoisi päässä olevaan kipuun? Jos jollakin on antaa tähän vastauksia, pistäkää kommenttiboksi laulamaan!

---

Alma ja Ohmi

Meillä on siskoni Elisan ja hänen koiransa Ohmin kanssa yhteinen projekti: Ohmi agilitykoiraksi vuoden vaihteeseen mennessä. Tarkoitus olisi opettaa Ohmille esteet ja Elisalle perusohjaustekniikat parin kuukauden aikana. Tänään oli ekat varsinaiset treenit, joissa pureuduttiin muuriin, renkaaseen ja hyppy-puomi-sarjaan. Kyllä Koppiksesta agilitykoira leivotaan!

Innostuttiin myös fiilistelemään Alman kanssa

On se aika symppis.

Sinä päivänä kun synnyit

Ihme

Lämpö

Rakkaus

Tervetuloa pikkuinen <3

Hytityti

Mikä idea auttaa ystävää ja hyötyä itse siinä samalla. Lupauduin viemään ystäväni seuramme alkeiskurssille ja kun kerran kentälle suunnataan, miksei treenattaisi samalla? Ihan hyvä ajatus, ainoa vaan että vettä tuli hirvittävästi ja lämpötila oli hytisyttävä. Upouudet ulkoiluvaatteet joutuivat koetukselle, selvisivät kiitettävästi. Kaula-aukosta valui vettä takin sisään. Kun lähdettiin jäähdyttelemään, saapui viesti joka kertoi kurssin perumisesta. Niinpä niin...


Treenattiin kontaktit, avointa keppikulmaa ja sivuttaishyppyjä (keinun jälkeen). Yritän myös muistaa tehdä häiriötreeniä A:n lähellä, siitä keppejä edeltävän hypyn sijainti. Kotona harmitti kun en tajunnut laittaa hämyhyppyä renkaan ja puomin väliin, en tiedä olisiko Thelma kääntynyt renkaalta niin hyvin jos olisi ollut häiriötä.

Se saa saunoa

Sydänultra takana ja uutta tietoa taas hyppysissä. Kaiken kaikkiaan paljon positiivisempi käynti kuin edellinen. Liikaa en voi kehua Animagin Outi Niemelää hänen positiivisuudestaan ja ammattitaidostaan. Alkurupattelujen jälkeen sydäntä ultrattiin ainakin puolen tunnin ajan, Alma makasi paikallaan todella hienosti jolloin talteen saatiin paljon laadukasta kuvamateriaalia.  Kirjoitan suoran lainauksen eläinlääkärin laatimasta tekstistä, jospa siitä olisi jollekin jossain vaiheessa apua. Ainakin itselleni tämä on täällä tallessa!


Yleistutkimuksessa sydämen systolinen sivuääni 4-5/6 voimakkuudeltaan, syketiheys 140-150/min, rytmi taisainen. Reisivaltimopulssi ja limakalvojen väri normaalit. Keuhkoäänet normaalit, henkitorven palpaatio ei provosoi yskimään.

Ultraäänitutkimuksessa sydämessä vasemman eteis-kammioläpän läppävuoto kohtalaisen voimakas ja läppä voimakkaasti paksuuntunut sekä eteisen suuntaan pullistuva. Vasemman kammion tilavuuskuormitus lievä, vasen eteinen suurehko, mutta ei voimakkaasti laajentunut. Myös oikeassa eteis-kammioläpässä kohtalainen läppävuoto, ja läpän asento hiukan eteisen suuntaan taipuva. Keuhkovaltimoläpässä pieni fysiologinen läppävuoto. Supistuvuus hyvä, aortan ja keuhkovaltimon virtaukset normaalit, ei merkkejä muista sydänsairauksista.

Vasemman kammion mitat ovat lähes identtiset edelliseen tutkimukseen verrattuna, vasen eteinen on suurentunut hiukan, mutta on edelleen normaalin rajoissa. Yskä ei todennäköisimmin ole sydämen vajaatoimintaan liittyvää. Kylkimakuulla nielun alueelta kuuluu kuorsaavaa/röhkivää ääntä - ylähengitystien alueelta yskänärsytys on todennäköisimmin peräisin. Kerta päivässä yskähtäminen ei välttämättä edellytä jatkotutkimusta eikä pahenna elämänlaatua olennaisesti, mutta jos oire voimistuu nielun tutkiminen rauhoituksessa on seuraava askel, keuhkokuvaus samalla.

Pään tärinäoire voi johtua mm. neurologisesta sairaudesta (epilepsia, syringomyelia, aivojen tulehdussairaudet, kasvainsairaudet ym.), mutta voisi se liittyä myös ortopediseen vaivaankin. Kokeillaan lyhyt jakso tulehduskipulääkitystä, seuratkaa oireita ja raportoikaa onko mitään vaikutusta tärinään.

Ihon patista otettu ohutneulanäyte vaikuttaa talieritteeltä. Korvan ja lavan ihomuutokset vaativat poiston vain jos kasvavat voimakkaasti tai vaivaavat muuten. 

Sydämen osalta seuraava kontrolli n. vuoden kuluttua, jos vointi pysyy hyvänä ja hengitystiheydet normaaleina.


Ei sydänlääkitystä vieläkään. Ilman ultratutkimusta Alma olisi jo vuoden päivät napsinut lääkkeitä, ilmeisen turhaan. Tilanne sydämessä siis etenee, joskin hitaasti. Mieltä piristävät myös pattien laatu ja saatu kipulääkekuuri, nyt vain odotellaan mitä viikko tuo tullessaan. Lisäksi saatiin ohjeeksi mitata Alman hengitystiheyttä, joka on helppo ja nopea tehdä ja antaa hyvää osviittaa sydämen tilanteesta.

Me lähetään nyt hyvillä mielin nukkumaan, Kemi-kodin tuttuun ja turvalliseen sänkyyn. Kaikki on niin hyvin kun tällaisessa tilanteessa voi olla. Pitäkää peukkuja meidän särkylääkekokeilulle!

Elämäni paras päähänpisto

Ulkokauden viimeiset kisat kisattiin Okk:lla, jossa tarjolla oli Anne Viitaniemen kaksi agirataa ja Eevaliisa Pohjasen hypäri ja agirata. Ensimmäinen Viitasen rata oli kauhea: mineissä taisi tulla kaksi nollaa ja medeissä yksi. Selvittiin radasta melko hyvin, mutta onnistuttiin tekemään kielto tosi helpossa paikassa. Thelma lähti lukemaan mun sivuttaisliikettä liian hyvin. Plääh. Sijoitus toinen nopeimman vitosen turvin. Toisella radalla vein Thelman liian syvälle puomin alla olevaan putkeen. Tarkoitus oli valssata okserin ja pituuden välissä ja videolta näkee kuinka hetken yritänkin lähteä valssiin. Ei ollut kuitenkaan mitään tsäänssejä ehtiä, mutta tilanne pelastu täpärästi ja päästiin nollalla maaliin, sijoitus kuitenkin neljäs. Tällä radalla A:n kontaktit oli superit, jesjes!

           

Elpin hypärirata oli tosi kiva ja simppeli. Kieltojen pelossa takaakiertojen ohjaus on lähilähiohjausta, ehkäpä joskus uskaltaa päästää Thelman vähän irti. Sijoitus 2/22 ja meidän eka SERT-H! Kummatkin valiokellot tikittää. Toinen rata oli hirvitys. Puomin jälkeisestä putkesta Thelma ampu pitkälle, jolloin piti jäädä suunniteltua pidemmäksi aikaa varmistamaan hyppyä. Tästä johtuen myöhästyminen kepeiltä ja kaarrosta. Samanlainen myöhästyminen ennen 18.hyppyä kun jäin kökkien varmistamaan 16 hyppyä ja edellä mainituista johtuen myöhästyminen hypyltä 20. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta kaarrelen päästiin nollalla maaliin, sijoitus 4.

 

Ja ehkei meidän kontaktit olekaan mennyt pilalle, varsinkin viimeisellä radalla ne oli superit!

Ps. Jäi täällä mainitsematta, että Tornion kisoissa meidän arvokisanollat tuli täyteen. Osallistumisoikeus SM-kisoihin ja MM-karsintoihin. Saapa nähdä tuleeko tätä oikeutta käytettyä..

Yhdeksän vuotta ihmettä

Paljon paljon paljon onnea omalle pienelle yhdeksän vuotiaalle neidille <3 Toivotaan monia hyviä vuosia myös tästä eteenpäin!

25.9 on varattu Animagiin Outi Niemelälle aika sydänultraan. Luultavasti sydänlääkitys on paikallaan. Alman verikokeiden tulokset soitettiin perjantaina ja kaikki oli viitearvojen rajoissa. Ell ihmetteli sitä, että Alman veri oli lipeeminen. Voi viitata kuulemma kilpirauhasen vajaatoimintaan, joskin mitkään muut oireet eivät sopineet Almaan. Uudet kokeet voi ottaa ultran yhteydessä, täytyy vielä pohtia. 

Alma ei tiedä mitään tästä huolesta joka meillä ihmisillä on. Sillä on kaikki hyvin, ainakin mitä sen ulosanti antaa ymmärtää. 

Oma rakkaus.

Älä pelkoa tulevaisuuden, älä onnen tai onnettomuuden. Me olemme tässä ja nyt ja se riittää

Käytiin Alman kanssa Animagissa senioritarkastuksessa. Alma voi edelleen hyvin ja on oma itsensä, mutta kaikenlaista pientä (tai suurta, kuka tietää..) on ilmennyt. Huomasin ensimmäistä kertaa viime joulun aikaan että Alman pää nykii. Kun se seisoo tai istuu ilman aktiviteettia, ilman että joku puhuu tai jotain mielenkiintoista tapahtuu, alkaa pää nykiä alaspäin. Aivan kuin se nyökyttäisi. Se lopettaa heti jos sille juttelee tai jos ei juttele, lopettaa se kuitenkin pienen hetken kuluttua. Eläinlääkäri mainitsi syringomyelian ja epilepsian. Käski seurata tilannetta. Voi näätä.


Lisäksi Almalla on ollut jo pitemmän aikaa, varmaan koko vuoden ainakin, pikkurillin pään kokoinen patti vasemmassa etujalassa. Tunnustelun mukaan ei ole rasvapatti vaan hyvälaatuinen kasvain. Sitäkin nyt seuraillaan. Tutkiessa Alman silmiä eläinlääkäri huomasi myös tulehduksen oikeassa silmässä, johon saatiin tipat. Luulen että tulehdus on alkuvaiheessa, koska Alma ei ole raapinut naamaansa eikä siristellyt silmiään. Hyvä että saatiin sekin hoitoon.


Myös sydän kuunneltiin, Sivuääni oli voimistunut tasoon 4-5/6 ja ell suositteli ultrakontrollia. Ultraan oltiin joka tapauksessa menossa vielä tämän vuoden puolella. Menemme samalla lääkärille joka viimeksikin ultrasi Alman, osaa kenties paremmin katsoa kehitystä.


Hampaat oli huonot, hammaskiveä paljon. Tämähän ei tietenkään yllätyksenä tullut. Hammakiven poisto tehdään ultran jälkeen. Pelkään nukuttamista, sydän joutuu kuitenkin aina ylimääräiselle rasitukselle. Eläinlääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, ettei nukutus ole riski. Tämä varmistunee sitten ultran jälkeen. Anaalirauhasia tyhjennettiin pitkään, olivat täynnä paksua eritettä. Otettiin myös verikokeet joiden tulokset tulevat huomenna.


Alma oli eläinlääkärin mielestä sopusuhtaisessa kunnossa. Lisäksi korvat olivat siistit. Ell tunnusteli myös Alman polvet, joita kehui kovasti. Pienintäkään merkkiä nivelrikosta ei ollut. Hengitysäänet olivat myös normaalit.


Pää on aika pyörällä. Mieli on kurja. Kaikki oli yllättävää ja samalla mikään ei yllättänyt. Ei muuta kuin kohti ultraa, josko ensi kuussa suunnattaisiin takaisin Animagiin.

---

Kisattiin sunnuntaina Torkk:illa kolmen startin verran. Saatiin meidän eka SERT-A, meidän eka voitto kolmosista, osallistujia 23. Hieno Temppis<3

Päivän kaksi muuta rataa meni hylyksi. Eka hylky oli hyvä, toinen levisi käsiin. Pyrin olemaan kökkimättä Thelman edessä ja olemaan ajoissa. Välillä onnistu jopa ihan hyvin.

---

Aloitettiin Joelin kanssa eilen paritanssikurssi. Vaikutti tosi kivalta, jotain aivan uutta. Huomenna opintoneuvojan luokse keskustelemaan opintojen nopeuttamisesta. Syksy tuo kaikkea uutta ja hienoa, aivan ainutlaatuista, suloista.

Tule jo marraskuu!

Vinkkelinä nojatuoli

Me rentoudutaan Kemi-kotona. Viikko on ollut huippu ja uudet kurssit tosi mielenkiintosia. En ole lannistunut Thelmaa pari päivää vaivanneesta mahataudista, vaikka olenkin onnistunut lukitsemaan itseni oven ulkopuolelle yökkärihousuissa, levittänyt jätöksiä kengissäni ympäri kämppää ja herännyt yöllä karmeaan hajuun, siivonnut, ja herännyt samasta syystä taas tunnin päästä. Ja siivonnut. 

Sunnuntaina kisaillaan. Jos huomenna Thelma on ok, käydään ottamassa kontakteja kentällä. Jos ei ole ok, voin viettää nojatuolissa vielä huomisen ja ylihuomisen. 

Punaisessa villapaidassa.

Putki katkeaa

Kemkolla kisattiin Lapin kennelpiirin piirinmestaruuskilpailut. Lopputulokset olivat omia fiiliksiäni paljon paremmat: yksilöissä pronssia ja joukkueessa kultaa. Yksilöiden eka rata oli tosi kiva ja tultiin nollalla toiseksi häviten voittajalle yhdeksän kymmenystä. Toisella radalla sitten virhe kepeillä ja kielto kasi hypyllä. Ei ole pitkään aikaan harmittanut niin paljon kuin sen radan jälkeen. Voi näätä. Yhteistulos  riitti kuitenkin kolmanteen sijaan, vain yksi koirakko sai kummaltakin radalta nollan. Aika heikkoa..

Joukkuekisassa meidän ensimmäinen kontaktivirhe virallisissa kilpailuissa. Alkaa kontakteille vauhdin hakeminen kostautua. En ole viime aikoina sanonut kontakteilla pysäytyskäskyä ollenkaan, mutta täytyy ensi viikonloppuna taas palautella mieleen oikea suoritustapa.

Hyvä draivi

Alma pääsi turistiksi pm-treeneihin. Mentiin ennen treenien alkua sen kanssa hyppyjä ilman rimoja, A:ta, keppejä ja puomia. Uskomatonta miten vaikeita keppikulmia se osaa, kukahan sen kanssa on jaksanut niitä hinkata? Kontakteilla ei tarvinnut pysähtyä, melkein yllytin sitä hyppäämään kun kerrankin sai. Juoksi nätisti läpi. Rakkaus.

---

Videolle tallentui meidän toinen ratasuoritus. Ensimmäisellä yrityksellä tipahti A:n jälkeinen rima, mikä ei ole ollenkaan tyypillistä Thelmalle. Lisäksi olin unohtanut rataantutustumisessa yhden hypyn ja jatkoin suoraan puomilta putkeen. 

Toisella yrityksellä kaikki meni nappiin.

Oon tyytyväinen. Mun pieni, niin hieno!

Uusi sivu

Kesä on hurahtanut ohi. Kisakirjaan on kerätty viisi uutta nollatulosta, joista kolme tänään Keminmaassa. Sijoitukset 4/17, 3/18 ja 4/18 yli neljän sekunnin etenemillä. Kärki jäi kolmen sekunnin päähän, mikä on minun makuuni muutama sekunti liikaa. Ensi viikonloppuna kisataan Kemissä piirinmestaruuksista niin yksilöissä kuin joukkueessakin. Yritetään pistää siellä parasta!

Thelmalla on kaiken kaikkiaan 14 nollaa kolmosista joista kolme tuplaa ja kaksi triplaa. Tänään huomasin, että alan olla varma siitä miten Thelma toimii radalla erilaisissa kohdissa ja osaan auttaa sitä parhaalla mahdollisella tavalla. En uskonut saavani sen ajatuksen juoksusta yhtä hyvin selkoa, kuin aikanaan Alman kanssa. Nyt yhteistyö tuntuu hyvältä. Meillä on hyvät tsäänssit vaikka mihin!

Huomenna Joel ei lähde Kokkolaan. Joel lähtee Ouluun, mun ja koirien kanssa meidän yhteiseen kotiin! Sanovat että hyvää kannattaa odottaa, mää komppaan!

Äksöniä jalkoihin ja kontakteille

Tänään kisailtiin Torniossa tuloksin yhdeksän ja risat sekä tuplanolla! Eka rata oli karrrrmeaa katsottavaa. Alun puomin jälkeen olin edempänä kuin olin ajatellut ja silti ohjasin toivottomalla peruutustekniikalla seuraavat välistävedot. Hirveä häsläys koko rata, josta olisi kyllä voinut saada muutakin kuin kiellon ja yliaikaa.

Toisella radalla haparointi jatkui, mutta jälleen kerran säästyttiin kiellolta melkein ilmiselvässä paikassa. Kolmas rata oli päivän paras, vaikkakin kontaktit olivat kävely-mallia. Voi Temppis. Lisäksi tämän päivän perusteella on asetettu uusi tavoite: ohjaajan juoksukunnon parantaminen. Nuo loput on hirveitä kun jään täysin polkemaan paikoilleni..

---

Perjantaina treenailtiin tai lähinnä testailtiin ja haettiin rajoja keppikulmissa ja sivuirtoamisessa.

Hulina

Blogi päivittyy yhtä usein kun pääsemme asettumaan lähtöviivalle agilitykisoissa. Yllätin itseni ilmoittautumalla Iisalmeen kolmen startin verran 10.5. Vanhan ajan kisareissu hyvällä porukalla. Autoon mahtui neljä ihmistä ja viisi koiraa ja kilpailukirjoihin kirjailtiin yhteensä seitsemän nollaa. Thelmiksen kanssa taituroitiin triplanolla!




Eihän triplanollaan voi olla pettynyt, mutta yhden käden sormilla laskettava treenien määrä tänä vuonna ja vähäinen kisaaminen näkyvät epävarmuutena omassa ohjauksessa. Ohjausta suoraan 90-luvulta! Jospa viikonloppuna olisin rohkeampi. Thelmis kyllä osaa. Ja meillähän olisi nyt SM-nollat kasassa, yrittämättä ja yllättäen. Valitettavasti SM-kisojen aikaan olen töissä riparilla kuten viime vuonna. Elämän pieniä suuria valintoja. Yritän lohduttautua tulevaisuuden pitkillä kesälomilla. Ensi vuonna arvokisat on omalla kotikadulla Oulussa, silloin on pakko päästä.

---

Maanantaina kunnostauduttiin ja suunnattiin treenailemaan kotikentälle Keminmaahan.



Lauantaina on kolme starttia Torniossa, helatorstaina Keminmaassa. Keskiviikkona olisi ollut iltakisat, mutta koko ilta menee töissä. Kuinka hölmöä, että on kesällä töissä vain kuusi viikkoa ja missaa silti näin paljon asioita? Mutta huikee kesäduuni enivei!


Lapsuudenkoti on historiaa. Haikeaa. Uusi Kemi-koti on siskon vanha koti, tuttu ja turvallinen siis. Pääsiäisestä asti on vain muutettu ja muutettu.

Huhheijaa.

---

Ainii! Me nähtiin Tholleja! Voi murut!

Utu, Aia, Thelma ja Veea

Sen ensimmäisen vuoksi tekee kaikkensa

Kävimme Alman kanssa keskiviikkona sydänultrassa Akuutissa Outi Niemelän vastaanotolla. Vasen läppä on paksuuntunut ja valskaa vasempaan eteiseen. Outin mukaan sydän ei kuitenkaan vielä vaivaa Almaa, sen verran hyvässä kunnossa se on. Hän myös suositteli jättämään pois Fortekorin vähitellen ja tulemaan kontrolliin vuoden sisään.

Alma yskiskelee silloin tällöin edelleen, mikä sai varaamaan ultra-ajan. Outin mukaan se ei johdu sydämestä, eikä hän huolehtisi asiasta ellei yskiminen muutu täysin säännölliseksi jolloin sen syy pitää selvittää.

Alma ei ole menossa minnekään. Sille kannattaa sittenkin ostaa trimmeri. Se voi elää vielä vuosia. Ainakin toivon kovasti.

---

Thelman kanssa puolen vuoden kisatauko päättyi viikonloppuna Haukiputaalla Minna Räsäsen ja Mika Moilasen radoilla. Jännitti hirveästi ja Thelma kävi kierroksilla, ollessani rataantutustumisessa se ujelsi.

Radat tökkivät ja minä tökin. Thelma räkyttää. Viimeisellä radalla saimme aikaan nollan ja sijoituimme toisiksi. Juokseminen vaikeutui jokaisen radan myötä ja  viimeisen radan jälkeen selkäni sanoi sopimuksen irti. Sunnuntain jälkeen on ollut liikkumiset vähissä.

Kontakteille on yritetty saada varmuutta huippukoutsien ja parin ylituomarinkin avulla, mutta vielä on kovin epävarmaa. Thelman focus pitäisi saada eteenpäin. Pitäisi myös päästä treenaamaan säännöllisesti.

---

Nyt on hiihtoloma, odotettu sellainen. Se sisältää töitä lastenleirillä, kouluhommia paljonpaljon, vähän agilityä ja valmistautumista tulevaan kandiharjoitteluun. Kuusi viikkoa kakkosluokkalaisille matematiikkaa, ympäristö- ja luonnontietoa sekä tekstiilikäsitöitä.

Saapa nähä.

Elämä hymyilee

Kohta on helmikuu. Tammikuu on ollut suurta muutosten aikaa, oma elämä on pistetty täysin remonttiin. Toivottavasti tämä into jatkuu myös helmikuun ja siitä eteenpäin. Olo on pitkästä aikaa energinen ja pirteä. Huippua!


Joululomalla treenailtiin muutaman kerran hallissa itseksemme irtoamista ja kontakteilta lähtemistä, se kun tahtoo olla Thelmalla vähän hakusessa. Toisin kuin Alma, Thelma jää kontaktille napottamaan eikä uskalla lähteä liikkeelle. Pässi.


Olimme kotihallissa myös Hanna-Lenan koulutuksessa, oli todella mukava valssipainotteinen koulutus.

Ensimmäisellä videolla on oma valintainen ohjaus, eli sellainen miten olisi kisoissa radan suorittanut. Kun tämä rata oli suoritettu, käski Hansku menemään saman radan hänen ohjeidensa mukaan eli samalla tavalla kun oli alkukoulutus rataa tehty. Nopeasti ajatukset kasaan ja mars radalle! Miten huikea fiilis kun sai oman pään pysymään kasassa ja rata suoritettiin niin hyvin! Videoilta puuttuu äänet, alkoi kahden tunnin koulutuksen viimeiset videot olla aika raskasta kuunneltavaa...

Huomenna mennään treeneihin Activelle, samoin ensi keskiviikkona. Viikonloppuna on kotihallissa Mika Moilasen agilitykoulutus. Aika mukava viikko siis tulossa, kelepaa!