Puutelista

Thelmiksen agilityosaamisesta nääs :) Aika pitkä on lista, jos kokonaisuutta mietitään, mutta ajattelin miettiä tähän nyt asioita joita tulisi ottaa treenattavaksi.

- Puomille ja A:lle jääminen ohjaajan liikkeen jatkuessa. Olen itse aina pysähtynyt silloin kun Thelmankin tulee pysähtyä, joten tällaistä treeniä täytyy tehdä. Tänään otettiin taas kontakteja, ne on niin hyvät ! Keinu.. No se on keinu. Jonku pitäisi tulla kertomaan mulle miten kouluttaa se oikein :)

- Pimeä keppikulma sekä kepeille lähettäminen. En ole edes kokeillut miten onnistuu sellainen, että itse seisoo keskellä keppejä ja siitä lähettää koiran. Ylipäänsä keppien yhdistäminen vauhtiin ja itsenäinen ensimmäinen väli. Vielä ei tarvitse osata niitä muuten itsenäisesti, mä hjelpin !

- Sylikäännös. Se kangertelee ja haluan käyttää sitä nykyään aika monessa paikassa. Tää on just se asia josta mun ja Thelman menestyminen on kiinni. :)

- Esteiltä karkaaminen, ohjaajan karkaaminen siis. Eli pitäisi treenata sitä, että nakkaan Thelman esteelle ja lähden itse jo kohti seuraavaa. Tätä ollaan kyllä tehty jo ihan pentuna mutta vahvistamme, vahvistamme.

- Ohjauksen seuraaminen. Olennaista agilityssä. Lähinnä ongelmana on, että jos putki, A tai puomi on näkökentässä, Thelma valitsee jonkun näistä oikean esteen sijaan. Jopa keskeltä keppejä se suhasi A:lle, vaikka sekä Joel että minä oltiin edessä. Onneksi se sentään jää kontaktille hienosti karatessaankin esteelle eikä vain roikaise sieltä alas miten sattuu.

- Etenemisen vahvistaminen.

- Takaaleikkaus. Alman kanssa olen ehtinyt valssaamaan aina, mutta jotenkin on sellaiset merkit ilmassa, että Thelman kanssa tulisi hallita takaleikkaus aika hyvin :) Joten kuten Thelma hallitsee tämänkin, mutta monesti tulee kieltoja ja ylimääräisiä kierroksia.



Mutta mitä Thelma osaa?

- Jäädä lähtöön. Se istuu todella nätisti ja odottaa lähtölupaa. Eilen treenattiin paikallaoloa häiriöllä niin, että itse otin pyrähdyksiä, hypin jne. Aiemmin ollaan treenattu niin, että sanon paikka ja heitän pallon eikä sen perään saa lähteä kuin käskystä. Se toimii tosi hyvin ja todella hyvin toimi myös liikkeellähäiriön kanssa :) Lähdöt on siis rauhallisia ja hallittuja.

- Kontaktit. Paremmin kuin Alma ikinä. Thelma jää kontaktille vaikka itse olen kauempana edessä, sivulla tai takana. Se suorittaa kontaktiesteet todella nopeasti ja on nyt oppinut hallitsemaan itsensä niin, että saa vauhtinsa suhteutettua alastulossa niin, että sen on mahdollista pysähtyä.

- Pienet kaarrokset. Thelmis tekee tosi tehokkaasti kaikki hyppykierrot yms. Sen vauhtiin ja meidän treenaamisen määrään nähden tilanne niiden kanssa on tosi hyvä. Saa nähdä kuinka kauan kaarrokset pysyy hallinnassa :)

- Kaikki esteet, lukuunottamatta keinua ja pöytää. Pöytää ei ole treenattu kesän jälkeen ja kun yritin sitä ottaa, niin ei oikein toiminut. Täytyy alkaa sitäkin palauttelemaan mieleen. Okseriakaan ei olla otettu ollenkaan.


Ihan hyvällä mallilla on asiat. Parasta on, että Thelma näyttää pitävän tästä hommasta todella paljon ja tekee aina satalasissa ja innokkaasti. Vielä kertaakaan se ei ole treeneissä väsähtänyt, ollut hidas tai ollut sen oloinen, ettei kiinnosta. Se on jo aika paljon. Alman kanssa tiesi milloin on ottanut liikaa, Thelmasta sellaista ei näe. Tai sitten me ei olla vain treenattu liikaa kertaakaan :)

Tavoitteet

(jälkikirjoitus tekstin edellä:

Apua miten pitkästi kirjoitin, en edes jaksa lukea läpi. Teksti saattaa siis sisältää epäloogisuuksia ja kirjoitusvirheitä :))

Pitäisi tehdä koulujuttuja, joten kirjoitan tänne :)

Tässä pohdiskelin, että kun kerran Thelman kanssa treenataan agilityä aikalailla tavoitteellisesti, olisi hyvä miettiä, mitä ne tavoitteet todellisuudessa ovat.

Tavoite 1

Keinun oppiminen. Olen yrittänyt muutaman kerran kolauttaa keinua maahan Thelman ollessa kontaktilla, mutta se on säikähtänyt siitä niin paljon, että aina on tullut takapakkia. Nyt siis vahvistetaan ainakin tammikuun puoleen väliin asti keinua miellyttäväksi ja sen jälkeen lisätään äänet keinuun. Olen tyytyväinen, että olen alkanut opettaa keinua niin, että Joel on ollut pitämässä keinua ylhäällä niin kauan, että Thelma on tullut aivan sen päähän asti. Keinusta tulee vielä hyvä ja nopea, ainakin uskoni siihen on kova.

 Tavoite 2

Kepit. Kepit edistyivät todella hienosti, kun niitä pystyi ottamaan kesällä kotona päivittäin. Todella hyvät pohjat on siis olemassa, mutta keppikulmien osaaminen on vielä vajaavaista. Toisaalta olen opettanutkin Thelmaa menemään kepeille niin, etten ole käsillä ohjannut ollenkaan. Varmasti kulmat onnistuisivat paremmin, jos olisin näyttämässä keppiväliä, mutta olen tarkoituksella pitänyt käteni kurissa keppien aloituksessa. Näin kepeistä tulee hitaasti mutta varmasti itsenäisemmät tai ainakin niiden itsenäiseksi opettaminen on helpompaa tulevaisuudessa.

Tavoite 3

Epikset tammikuussa. Valmennusryhmän olisi tarkoitus järjestää epikset tammikuussa jäsenille ja siellä aiomme startata Thelmiksen kanssa. Muutenkin täytyy kärppänä seurata naapuriseurojen kotisivuja josko saataisiin mahdollisimman paljon ev-lähtöjä talven aikana.

Tavoite 4

Jenna Caloanderin koulutus. Tästä olen niin innoissani. Koulutus on 3.-5.2 agilityhallissamme. Tavoitteena on, että tuohon koulutukseen mennessä Thelman osaaminen olisi sillä tasolla, että saisimme koulutuksesta mahdollisimman paljon irti. Eli pitäisi siis tehdä aivan "normitreenejä", menemistä esteeltä esteelle, etenemistä, hyppykiertoja, siivekkeidenkiertoja, takaakiertoja.. Täytyisi siis uhrata esteharjoittelulta pieni pala myös tekniikkatreeneihin. Keinu tuskin valmistuu koulutukseen mennessä, mutta voinhan ottaa Joelin mukaani tai sitten pyytää jotain koulutuksesta pitämään keinua.

Tavoite 5

Virallisen kisauran aloitus. Thelma tulee kisaikään 12.06.2012. Kisakalenteri näyttää oikein lupaavalta: sadan kilometrin säteellä on mahdollisuus startata 31 kertaa kesä-elokuussa. Todellisuudessa starttimäärä jää pienemmäksi, mutta hyvältä vaikuttaa mahikset tavoitteeseen number 6

Tavoite 6

Kolmosluokka. Sinnehän me haluamme. Monet haluavat pysyä ykkös- ja kakkoluokassa, jottei koira joudu liian vaikeille radoille, ihanne-ajat ovat kovia ja kisaajamäärät suuria. Mielestäni, varsinkin nykyään, on aivan sama kisaako Thelma, ykkös vai kolmosluokassa, samaa agilityä se sille on. Kolmosluokkaan nousemisen toivon tapahtuvan viimeistään syyskuussa, jolloin on lähialueella kymmenisen starttimahdollisuutta. Kolmosiin nouseminen vaatii 9 nollarataa oikeilla sijoituksilla, joten tämä tavoite on aivan realistinen

Tavoite 7

Uuden seuran löytäminen. Voi hyvänen aika miten tämä asia stressaa. Syksyllä on siis tarkoitus suunnata opiskelemaan, minne, en tiedä, mutta pois Kemistä kohti etelää. Tuntuu, etten pääse minnekään seuraan treenaamaan, kun sinne on niin tunkua. Toinen ongelma on treeneihin selviytyminen ilman autoa. Oivoi.. No mutta ei se auta kun alkaa heti opiskelupaikan selvittyä alkaa etsimään treenipaikkaa :D

Tavoite 8

Arvokisanollat. SM-kisoihin ja MM-karsintoihin 2013 vaadittavat nollatulokset haluaisin saada kasaan vuoden 2012 aikana. Toisaalta tuntuu vähän tyhmältä miettiä vielä mitään nollia, kun ei tiedä, miten kisaaminen lähtee sujumaan, mutta jos vain koira pysyy rohkeana ja terveenä, pahimmat ongelmat on selätetty.



Alman tavoitteet? Tämän viikonlopun aikana ovat suunnitelmat Alman suhteenkin selkeytyneet, mutta niistä en halua kirjoittaa tänne ennen kuin olen puhunut tiettyjen ihmisten kanssa. Kuitenkin suunnitelmat on laadittu ajatellen täysin Almaa, unohtaen omat haaveeni. Nyt on aika kohdata tosiasiat. Alma ainakin saa elää parempaa elämää tällä tavoin. Mutta lisää myöhemmin.


Jospa nyt koulujuttuja, huh.

Agilityä, leipomista, adventti

Ensimmäiset ev-kilpailut

Tänään mentiin Alman kanssa epiksiin Tornioon, kun meidän valmennusryhmän treenit oli siirretty sinne. Thelmis lähti mukaan turistiksi. Kuitenkin kun radan näin, aloin miettimään että joskos... Kun estekorkeuskin tippui 25senttimetriin, ilmoitin yhden koiran sijasta kaksi koiraa möllimineihin. Almakin starttasi mölleissä, jotta päästiin nopeasti kotiin. Thelmis starttasikin heti toisena:



Maailman ihanin <3




Minä, ylpeä, hänestä

Oot kuin elohopeaa, sää oot nopea.

1vuotias, reilu 8kg ja 40cm, pentuni

Minun oma vauvani, Chirpy Mercury, elohopeani Thelma täyttää tänään yhden vuoden. Minne se vuosi meni? Ei ainakaan hukkaan, ei todellakaan. Vuoden aikana pienestä pulskasta pennusta on kasvanut kaunis ja tyylikäs nuori koira, joka kotiintullessani kiemurtelee vastaan samalla vinkuen tavalla, jota kuvaamaan riittävät ainoastaan superlatiivit :)




Tyttö. Maapähkinä. Syntyessään 236 grammaa:

Elementissään, Thelma, 4viikkoa

Hän, kuusiviikkoinen

Ylläolevat kuvat olen röyhkeästi varastanut Chirpy-kennelin pentublogista, nöyrimmät anteeksipyyntöni :)

Thelman kasvua seurasin siis ensimmäiset viikot blogin kautta. Minä tosin en erityisemmin huomioinut tätä katraan nuorinta pentua, sillä olin ihastunut netin välityksellä ihastuttavaan "Täplis"-pentuun sen täplien vuoksi. Muutenkin Thelma meni jotenkin aivan ohi minulta ja olinkin ihan ihmeissäni, kun minulle sanottiin sen olevan "the pentu".



Yhteisen matkan ensiaskeleet 31.1.2011

Thelman muutto kotiin oli erilainen kun Alman. Alman kanssa olin viettänyt aikaa kaksiviikkoisesta asti, kun taas Thelma oli minulle kuin vieras. Vähitellen, tai siis äärettömän nopeasti pullukasta pennusta tuli oma silmäteräni. Thelman kanssa piti tehdä todella paljon töitä, että se uskalsi liikkua ulkona tai tavata koiria. Tämä alun kamppailu loi erityisen suhteen välillemme. 

Thelman kanssa ei ole ollut suurempia ongelmia. Se haukkuu aika paljon, vetää hihnassa ja tuhoaa petejään. Siltikään en sano, että meillä on ongelmia. Alman kanssa olen joutunut kestämään sen huutokohtauksia, valojen ja lumenjahtaamista ja kaikenlaista heikkohermoisen höpötystä. Thelmalla on hyvät hermot ja se on hyväpäinen koira. Kaikella rakkaudella Almaa kohtaan :). Thelman kanssa on ollut helppo elää, sillä vaikka se syttyy nollasta sataan nanosekunnissa, se osaa myös rauhoittua.

Thelma ja agility. Nuo sanat sopivat samaan lauseeseen loistavasti. Thelma on otettu agilitykoiraksi, joten on mahtavaa, että se siihen myös soveltuu. Agilitykoiran ottaminen on todellinen sikasäkissä-ostos, koskaan ei voi olla varma, syttyykö koira lajista ja kestääkö terveys. Tähän asti kaikki on mennyt ja eteneminen on ollut huimaa. Tällä hetkellä treenaillaan pari kertaa viikossa, tavoitteena kisata kesäkuussa. Työnalla esteistä ovat keinu ja rengas, ylipäätään työnalla on itse agility :) Itse olen kouluttanut ja nähnyt aika monta pentua agilityssä, ja voin aikalailla varmuudella sanoa, että tässä koirassa on jotain spesiaalia ! Aika näyttää...

Levillä Alma 5v ja Thelma 3kk

Meidän kaikkien suureksi onneksi Thelma ja Alma ystävystyivät varsin nopeasti. Ensimmäiset päivät Alma pakeni riiviötä, mutta pian saimme todistaa yhteisiä päiväunia samalla pedillä sekä leikkihetkiä. Alma on Thelman idoli, ja se kunnioittaa vanhempaansa. Alma on boss, joka määrää, millon leikki alkaa ja loppuu. Thelma rakastaa Almaa, siihen se ihastui jo ennen minua :) Kun toista koiraa ajattelin, yksi todella suuri syy oli siihen kaverin hankkiminen Almalle. Ja kaveria Thelmasta on riittänyt. Tytöt leikkivät yhdessä päivittäin hyvin paljon ja ovat silmin nähden onnellisia tavattuaan toisensa pienenkin eron jälkeen. 

Agikisojen yleisönä kesällä

Thelman kanssa liikkuminen ja matkustaminen on ollut ihanan helppoa, varsinkin kun on tottunut Alman huutoon ja läähätykseen. Thelmis ottaa riläks ! Thelmaa on roikotettu mukana ihan pienestä pitäen joka paikassa, ja epävarmasta pennusta on tullut häntäänsä ylpeästi kantava rohkelikko. Thelma on tottunut kaikenlaisiin koviin ääniin ja eriskummallisiin paikkoihin.

Yhteenvetona. Thelma on ihana. Thelma on kaunis. Thelma on taitava ja iloinen. Thelma on onnellinen. Thelma on minulle äärettömän rakas. Takana on vasta ensimmäinen vuosi, edessä todella monta!

Uusi boksi

Koirien kuljettaminen autossa on ollut monimutkaista ja vaihtelevaa. Joko molemmat ovat etupenkin jalkatilassa jonkun pidellessä niitä aisoissa tai sitten Thelma on yksikseen ollut jalkatilassa ja Alma boksissa. Jälkimmäinen silloin, kun olen yksin ajellut. Thelma pysyy aivan hyvin alhaalla nätisti, Alman kanssa en ole uskaltanut edes kokeilla. Pitemmillä matkoilla molemmat matkustavat isossa metallihäkissä, joka on niin raskas ettei meikäläisen haballa kanniskella sitä kovin pitkää matkaa.

Mietin ensin, että ostaisin koirille kevythäkin, koska se on nimensä mukaisesti kevyt kantaa. Kuitenkin ymmärsin, että ei menisi kovinkaan montaa sekuntia kun meidän neidit jo saisivat itsensä sieltä vapaiksi. Siispä päädyin ostamaan uuden boksin, johon molemmat mahtuisivat.

Tänään postimies toi kotiovelle asti tällaisen lähetyksen. Kyseessä on Gulliver-boksi, mitat P 72 x L 52 x K 51 cm. Tällä hetkellä boksin saa Zooplus-verkkokaupasta hintaan 80€, mutta itse satuin juuri sopivasti vierailemaan sivuilla ja niinpä pulitin boksista vain 53€.




Ainiin, käytiin me Thelman kans treenaamassakin :) Kamera unohtui kotiin, mutta saldona oli hulluna itseilmanlupaa-estesuorituksia ja hurjaa vauhtia. Thelma on ihan hömppä. Kun olen itse vaihtamassa kenkiä tai vastaavaa, se juoksee hallia ympäri, bongaa jokaisen putken ja menee niitä sitten moneen kertaan. Myös puomille ja A:lle karkaaminen on hyvin tavallista. Alma ei ikinä tee yksin esteitä, koska sille on niin opetettu. Mutta kuka voisi sanoa pikku-Thelmalle ei? Ehkä pitäisi jo pikku hiljaa :)

Puhdasta rataa

Vasta kotiuduttiin hallilta, jo kolmatta kertaa tällä viikolla. Tiistaina oli valmennusryhmäntreenit sekä Thelman oma ryhmä. Alma oli tosi loistava, ihan huippu! Treeninä oli (ilmeisesti) TAMSK:n valmennusryhmän treeniblogista napattu treeni, jonka pidin myös eilen omalle ryhmälleni. Thelma oli myös mukana ja iltamyöhällä treenattiin sitten pieniä pätkiä treenistä. Tänään jatkettiin siitä mihin eilen jäätiin ja loppujen lopuksi saatiin kaikki 12estettä mentyä nollilla läpi.

Myös keinu on saatu tosi hyvälle mallille kun sitä on tullut nyt säännöllisesti treenattua. Sen suorittaminen onnistuu jo ilman hihnaa. Joel on edellään pitämässä toista päätä ylhäällä siihen asti että Thelma juoksee aivan päähän asti. Puomissa ja A:ssa ei ole mitään ongelmaa, ne on niin hienot !



Oivoi minkälaisen koiran olenkaan saanut.. :) Alla video viimeisestä suorituksesta. Se on niin nopea ja taitava, mikä pakkaus !

BoT-kuvia

Tässäpä nyt kuvia Thelmasta uusi loimi päällä. Juuri kävin nämä nappaamassa kun Thelma odotteli että saisi takin pois päältään :)  Reppana !

 

Tultiin juuri äsken hallilta. Meillä oli seuran mattojenteippaustalkoot, joissa oli huikeat kolme jäsentä ja yksi ei-jäsen. Joopajoo... No mutta matot on nyt teipattu ja huomisesta alkaen ryhmät alkavat pyörimään. Thelman kanssa ollaan tiistaisin mölliryhmässä ja Alman valmennusryhmäntreenit on sitten siihen päälle. Huippua kun sain ne samalle päivälle ettei tarvitse koko ajan rampata, sillä torstaisin vedän sitten omalle ryhmälleni treenit. Tänä torstaina Niskavuori kaipailee Kustaavaansa kaupunginteatterilla, joten treenit jäävät väliin. 

Mattojen teippaamisen ajan Thelma sai juoksennella vapaana. Se oli aivan irti, sai mahdottomia hepuleita. Lopuksi otettiin A:ta ja se meni tosi kivasti. Yritin lähettää Thelman A:lle, mutta se vain kääntyi aina takaisin. Muutaman toiston jälkeen tämä kuitenkin onnistui. Koitin myös jättää sen kontaktille ja jatkoin itse eteenpäin. Se meni myös tosi hienosti. Kepeillä Thelma vain juoksi ensimmäisen välin jälkeen minne sattui, mutta muistuttelun jälkeen nekin saatiin kulkemaan.

Meidät tosiaan valittiin Alman kanssa valmennusryhmään kaudelle 2011-2012. Tosi kiva että saadaan kunnon koulutusta. Saa nyt nähdä miten Alman polvet kestävät, mutta kokeillaan ja otetaan aika iisisti. Tosi kiva treeniporukka meillä ainakin on :) Thelman kanssa on myös huippua päästä ohjattuihin treeneihin ihan ensimmäistä kertaa !

Thelma agilityssä-kuvina

Mun oma

Alma n. 5vk

Tasan kuusi vuotta sitten, nukuin huoneeni lattialla patjalla. Siihen oli mitä mainioin syy: minä olin saanut oman koiran. Se oli mustavalkoruskea, pieni, kiltti ja suloinen. Se tuhisi boksissaan ja näki unia. Viiden aikaan kipittelimme tuon pienen otuksen kanssa pissalle, se herätti minut sitä varten. Sitten pukkasin sen takaisin boksiinsa ja nukuimme rauhallisesti pitkälle aamuun.

Huomenaamulla herään samasta huoneesta, hieman ylempänä lattiantasosta kuin tuolloin. Tuo pikkuinen pentu on muuttunut aikuiseksi koiraksi, ihanaksi turjakkeeksi joka herää todennäköisimmin sohvaltani omalta paikaltaan. Tai sitten se yön aikana tepastelee kohti sänkyäni, odottaa hetken pyyntöä hypätä ja jos sitä ei kuulu, hyppää se silti varsin päättäväisesti. Koska olemme vasta asettuneet huoneeseeni nukkumaan, noin puolen tunnin kuluttua voin kuulla, kuinka pieni kieli lipoo kupista vettä. Tämän jälkeen askeleet käyvät jälleen kohti sohvaa.

Alma 1v

Tuo pikkuinen pentu, minun oma Almani on rikastuttanut elämääni näiden kuuden vuoden aikana toden teolla. Matka tähän asti on välillä ollut varsin kivinen, mutta olemme selvinneet suhteellisen hyvin. Olen onnellinen siitä, että minulla on Alma. Se on ihana, hieno koira. Edessä on vielä paljon, vähintään saman verran kun takanakin.

Toivon että saan pitää Alman täällä todellatodella pitkään. Jos alan ikävöimään sitä jo parin päivän poissaolon jälkeen, miten voin pärjätä ilman sitä?

Back on Track !

Hip hei ja hurraa, meillä on ihka oikea Back on Track-loimi :) Tarkoitus oli postata asiasta huomenna, kun saan luonnonvalossa parempia kuvia siitä Thelman yllä mutta..

Almalle olin ostamassa tuota loimea vuosi sitten, mutta Hund och Jaktissa ei ollut oikeaa kokoa. Niitä oli tulossa lisää ja siitä luvattiin ilmoittaa, ilmoitusta ei vaan ole kuulunut. Se asia sitten jäi. Nyt huomasin lehdessä, että loimet ovat alennuksessa, joten suuntasimme kohti naapurimaata. Ensin käytiin katsomassa hintaa Mustissa ja Mirrissä, noin vertailun vuoksi.

Valikoima oli aika niukkaa HoJ:ssä, mutta onneksi sieltä löytyi juuri se sopiva koko. Loimi on siis musta ja toisen takajalan päällä lukee punaisella Back on Track. Se on niin hieno ! Kaiken lisäksi jouduin pulittamaan siitä vain alle viisikymppiä, mikä oli lähes 30€ vähemmän kun kotosuomessa.

Olen aina niin huolissani lämmittelyistä ja jäähyttelyistä joten on mukavaa, että saan tuon loimen extraksi. Varsinkin talvea vasten on huojentavaa, että tietää Thelman pysyvän lämpimänä sen odotellessa hallilla, kun vedän omia treenejä.

Eilen käytiin kentällä ottamassa kuvia Thelmasta aksaamassa. Saisitte nähdä otoksia jos olisin oikealla koneella. Laitan niitä kuitenkin mahd. pian. Positiivista oli, että rengas meni vauhdinkin kanssa aina oikein. Mahtavaa edistystä. A on tosi upea ja nopea ja puomin alastulon Thelma tulee jo kovaa vauhtia, kun muuten se sipsuttelee. Se kiihdytti loppua kohden niin paljon, että olin varma sen varastavan kontaktilta. Näin ei onneksi käynyt ja luotto pikkumenijään kasvoi pykälällä. Meidän kontaktit on huiput :)

Alman kanssa käytiin keskiviikkona treenaamassa pikkusen ja täytyy sitäkin kehua. Se on niin varma ja taitava. Sen kanssa meneminen on niin mukavaa ja helppoa. Ja ne kontaktit, ne on tosi hienot. Harmi kun meidän lupaava agilityura koki niin pahat kolhut. Ensi vuonna startataan ehkä ja toivottavasti, mutta olen jo alkanut asennoitua siihen, että Thelma on se ykkösagilitykoira. Mutta jos hyvin käy, voi Alma tehdä hienon comebackin, toivon todellakin niin.

Tää tykkää tän koirista ihan eniten

Hiljaiseloa(ko)?

Hellurei ja hellät tuntemukset ! Kun mulla on kiireet teatterin osalta helpottanut, meidän agilitaaminen on vain vähentynyt. Jotenkin ei saa kaiken ajanpaljouden keskellä mitään aikaiseksi. Koirat on kuitenkin ollut mulla mukana torstaisin, kun olen omaa ryhmää vetänyt ja siinä lomassa ollaan tehty jotain pientä. Alla oleva videokooste on sekametelisoppa sitten siitä, mitä ollaan tehty ihanvaanmuutenvaan.

Alma on niin huippu, kun se lukee ajatuksia ja juoksee niin että saatan pysyä jopa perässä. Thelma sen sijaan sinkoilee ja sekoilee, mutta on myös aivan mahtava :)



Tänään käytiin Thelman kanssa ottamassa tehotreenit rengasta, kun se ei oikein suju. Nyt kuitenkin edistyttiin hienosti. Keinu on edelleen kovasti kesken, mutta muut kontaktit on jo tosi kivalla mallilla. Niitä kun ei viitsi treenata kovin paljon, kun ovat muita esteitä rankemmat koiran kropalle, eikä meillä ole minnekään vielä kiirusta.

Marraskuussa alkaa pyörimään sitten ryhmä, jossa Thelman kanssa ollaan. Jännittävää! Thelma on saanut siedätyshoitoa, kun naapurinkoirat juoksevat aidanviertä pihalla aksatessamme. Välillä neiti karkaa puolustamaan reviiriä, mutta pääosin homma pysyy kasassa. Alman kanssa todnäk mennään myös ryhmään, sen polvet vaikuttaa kestävän ainakin toistaiseksi.

Thelma on vajaan parin kuukauden päästä vuoden vanha.. Minun vauva <3


ps. Videon kaksi ensimmäistä pätkää kuuluivat "epäonnistuneet"-kategoriaan, mutta olivat niin huvittavia että pääsivät julkiseen levitykseen :)

Agilityä ja lenkkeilyä

Vihdoin ja viimein sateinen viikko on ohi ja ilma on ihanan syksyinen ! Siispä me aksataan ja lenkkeillään. Yllä videotodiste, alla kuvatodisteita:

Vielä pitäis pinnistää tälle viikolle ja lueskella huomiseen matikan kokeeseen. Sen jälkeen seuraavan kerran koulun penkille vasta viikon päästä, huippua ! Tänään saatiin myös psykologian yo-alustavat ja E olisi tulossa näillä näkymin :)

Huomenna leikin salapoliisia ja jätän videokameran tallentamaan, mitä Thelma tekee yksin ollessaan. Thelmahan on häkissä, kun muut ovat poissa jotta lattialistat saisivat hetken rauhan. Mulla on vähän sellainen tunne, että se ulisee ja vinkuu, mutta huomenna se nähdään. Raportoin asiasta !

Niiiin hienot kontaktit

Käytiin aamusta Thelman kanssa kentällä treenaamassa kontakteja. Joel oli nukkumassa, eli videota ei näistä treeneistä löydy kun puhelimen kameralla juostessa otettu pätkä. Ei kovin julkaisukelpoinen :)

Pari kertaa mentiin hihnan kanssa puomia, kunnes uskaltauduin päästämään Thelman ilman hihnaa. Ja hienosti meni! Thelma suoritti puomin hyvää vauhtia ja pysähtyi täydellisesti 2on2off ja vasta käskystä lähti kiitämään pallon perään.

Samaa kokeiltiin myös A:lla, jossa aiemmin Thelma ei saanut vauhtia itse pysäytettyä niin, että takajalat olisivat jääneet kontaktille. Nyt kuitenkin Thelmis pysähtyi todella hyvin odottamaan vapautuskäskyä.

Olen niin tyytyväinen. Edelleen aion treeneissä ensin ottaa kontaktit pari kertaa hihnassa ennen vapaana menoa, ettei tule takapakkia.

Nyt pysytään johdonmukaisena ja edetään hiljalleen

Seitsemältä on Niskavuoren nuoren emännän ensi-ilta, tosi huippua ! Kirjoituksetkin on nyt ohi ja ainakin ne läpi menivät. Ensi viikko onkin sitten vapaata kaikesta, tätä on kaivattu. Luvassa pitkiä lenkkejä, aksaa, hohtokeilausta ja leffaa, passaapassaa :)

Teatteri, yo, teatteri, yo

Otsikossa tiivistettynä kaikki mitä meille, eli minulle kuuluu. Nyt on kuitenkin psykologian yo ohi ja tämän viikon jälkeen on ohi myös ruotsi sekä ensi-ilta. Ensi viikolla me aletaan sinne kunnolla treenaileen.

Jotain pientä ollaan kotipihalla tehty. Almakin on päässyt hieman höpsöttelemään esteille nyt kun leikkauksesta on kulunut tarpeeksi aikaa. Thelma edistyy aivan hyvää vauhtia. Tänään saatiin yksi pieni pätkä videoitua. Muitakin yrityksiä oli, mutta aina kun kamera oli päällä, homma ei onnistunutkaan :)



Se on niin ihastuttava neiti. Olen siitä niin kauhean onnellinen.

ps.
Käytiin Alman kanssa äsken saunassa ja piti tulla toteamaan, että olen minä siitäkin onnellinen.

Alma täytti viime perjantaina kuusi vuotta. Kuusi vuotta elämää oman ihmetähteni kanssa

Tassu ja tulehdus

(Tämä teksti siirtyi jostain syystä väärälle paikalle, ja on nyt siirretty suurin piirtein sinne missä se oli alunperin)


Siinä tämän viikon teemasanat. Olin siskoni luona yötä keskiviikosta torstaihin ja kun tulin kotiin, esitteli isäni ylpeänä kuinka olivat äidin kanssa opettaneet Thelman antamaan tassua. Olivat niin ylpeitä saavutuksesta, ja olin minäkin :) Tällä tempulla ollaan sitten viihdytetty itseämme, kun kieriminen on jäänyt junnaamaan paikoilleen.

Torstaina Joel huomasi Thelman silmän märkivän ja olevan punainen. Olen laittanut niihin kostutustippoja, mutta ei ole mennyt ohi. Täytynee huomenna soittaa eläinlääkäriin ja mennä näyttämään sitä jotta saataisiin silmä kuntoon. Onneksi tilanne ei näytä haittaavan Thelmaa vaan se painattaa menemään entiseen malliin.

Tässä ollaan nyt vajaat viisi kuukautta elelty niin, että jommalla kummalla koiralla on ollut jotain probleemaa: thelman pissatulehdus, alman polvi ja nyt tämä.

2min

Niin kauan, kokonaista kaksi minuuttia se kesti. Vaati pari palaa Atrian ohuen ohutta leikkelettä.

Thelma oppi kierimään, snif !


:)

Sitä tuntee itsensä tyhmäksi, kun on ensin kauan miettinyt, kuinka tuolle tohelolle saisi opetettua mitään. Vastaus oli todella yksinkertainen: mene ja opeta

Lopuksi muutama kuva, jotka kävin äsken nappaamassa. Ylin kuva tosin on otettu joskus millon lie :)

Ei mitään uutta

Täällä me ollaan ja möllötellään Alman ja Thelman kanssa. Mitään uutta ja mullistavaa ei ole tapahtunut. Me ollaan oltu kotosalla, mitä nyt Alma oli viime yön porukoitten kanssa Kuivaniemellä mökkeilemässä. Mun kolme viikkoa kestäneet kesätyöt on ohi ja huomenna starttaa harjoitukset kaupunginteatterilla. Päivät on kulunut löhöillessä ja käsikirjoitusta lueskellessa. Tosi saamatonta ja laiskaaaaa.....

No ollaan me aloitettu Thelman kanssa jatkokurssi ja ehditty käydä siellä kaksi kertaa. Positiivisena yllätyksenä Thelma suostui ottamaan pallon palkaksi myös treenikentällä, vieläpä koko puolitoistatuntisen ajan. Olen vain hieman hämilläni sen kanssa: radan reunalla se ottaa niin lunkisti, katselee ja hengailee. Alma täytyy yleensä sytyttää ennen radalle lähtöä oikein tosissaan, joten samaa yritin Thelmankin kanssa. Ei se oikein lämmennyt. Lähtöönkin se jää istumaan tosi sievästi, yrittämättä lähtä minnekään. Mutta kun "hyppy"-käsky kajahtaa ilmoille: PUTSUMMMM ! Thelma kiitää kuin salama eteenpäin juosten minkä jaloistaan pääsee. Okei, Thelma on erilainen. Passaa, passaa tosi hyvin.

Kotipihalla ollaan treenattu Thelman kanssa epäsäännöllisesti. Se kyllä edistyy tosi hurjasti koko ajan. Mainitsemisen arvoista oli, että se osasi siivekkeenkierron jälkeen hakea oikeaan keppiväliin, vaikka vauhti oli melkoinen. Minun taitava tyttö <3 data-blogger-escaped-br="">
Olen päättänyt, ainakin suurinpiirtein päättänyt, että jatkan agilityä Alman kanssa. Kuukauden päästä treenaamisen voisi aloittaa. Ajattelin kuitenkin käydä näyttämässä sitä eläinlääkärille ennen aloittamista. Hän saa katsoa polvet sekä sydämen. Jos kaikki on reilassa, palaa mustavalkoinen kiituri agilitykentille. Meillä on vähän nollia jäänyt rästiin tässä parin vuoden aikana, on siis kiinni kurottavaa ! Jos totta puhutaan, meidän tavoitteemme ovat harrastamisessa. Kilpaileminen on intohimoni, joten täytyy myöntää senkin olevan mielessä..

Ehkä me vielä.

Thelma "kotikentällä" :)

Edistysaskelia isolla E:llä

Olen väsäillyt Joelin kanssa esteitä kotipihallemme. Saldona on  neljä neonvirheä-valkoista hyppyestettä sekä Rustasta ostetut järkyn väriset kepit. Ne vaikutti kuitenkin niin yksinkertaisilta, että päätin ostaa ne. Tarkoituksena olisi saada aikaan matala ja normaalia leveämpi puomi. Sillä saisi hyvin treenailtua kotikontakteja.

Thelman kanssa ollaan päästy treenailemaan lyhyitä pätkiä näin kotosalla ja kentällä käyminen on jäänyt. Tuntuu, että T on edistynyt ihan hurjasti ! Isoin asia on, että olen löytänyt uuden motivointikeinon: pallon. Katsoin, kun Thelma seuraili tarkkaavaisena siskoni miehen pallolla pelleilyä. Pallon saatuaan Thelma toi sen minulle, mikä on todella harvinaista. Neiti kun mielummin pitäisi itse kaikki lelunsa ja osaa viihdyttää itseään todella hyvin.

Ajattelin sitten kokeilla, suostuuko T ottamaan palloa palkaksi. Onnekseni pieni koikkeri juoksi esteillä lujempaa kuin ikinä ja aivan täpinöissään ! Tänään se jopa haukkui kesken kaiken ja aina pallon nähdessään aloitti innokkaan vinkumisen.

Voi jumpe, olisiko tässä keino saada aikaiseksi vauhtia ja vaarallisia tilanteita? Kaikki pallot on nyt piilotettu ja niitä käytetään hyvin harkiten, jotta motivaatio säilyisi.


Entä Alma? Minun super-Alma <3 Se on toipunut leikkauksesta niin hyvin, että olen saanut jo ns. unohtaa koko jutun. Noin joka toinen ilta edelleen voimistelen sen jalkaa ja suunnitelmissa olisi laittaa uima-allas pihalle kuten viime kesänä. Iso muutos on tapahtunut myös terveessä jalassa: se ei ole enää jumissa. Tämä on ihan mahtavaa, sillä se on joutunut niin kovalle rasitukselle monen kuukauden ajan, että on hienoa huomata töiden jakautuvan tasaisesti molemmille jaloille.

Alma oli niin suloinen, kun otin sen vapaaksi pihalle Thelman kanssa treenailun jälkeen. Kroppani kääntyessä esteitä kohti, Alma lähti etenemään hurjaa kyytiä ja juoksi naapurin kuusiaidalle asti. Parka <3 Annoin sen vielä kerran edetä neljän rimattoman hypyn läpi. On se vaan niin erilainen kuin Thelma, niin taitava. Totta kai se on, mutta sen kaiken osaamisen vain unohtaa kun opettaa juniorille perusjuttuja. Olisi niin ihanaa saada kokea Alman kanssa vielä agilityn riemu, kisafiilis ja onnistumiset. Meillä oli niin mukavaa kesällä 2009 kun valloitettiin meidän omaa maailmaa ja oltiin voittajia. Mutta vielä ei ole annettu periksi, me ei vielä luovuteta.

 Agi.fi sivustolla MM-karsintanolla-listassa lukee näin:

KAISA SONNTAG

ALMA

S

CAVSPA

4

+

2

=

6

(13.02.2011)

on

4

Meidän osallistuminen jäi siis vain yhden nollan ja yhden polvileikkauksen päähän.

Life is ja sitä rataa.

Huhuuuu

Edellisen kirjoituksen jälkeisenä päivänä sain kuulla, että kesätyökuviot muuttuvat aikalailla. Tämä tarkoitti mahdollisuutta lähteä reissuun ja sen me myös teimme. Tiistaina 7.6 pakkasimme Joelin kanssa autoon hurrrjasti tavaraa sekä piskuisen Thelman ja suuntasimme itärajalle Parikkalaan tätini luokse.

rento matkakaveri

perillä ja suoraan veteen

kaverit rottweiler Bruno ja beagle Mosku

jarrutus !

muut koirat varjossa, Thelma auringon paahteessa

vilvoittelua lämpötilan ollessa yli 30'C

skabailua

kotimatkalla: väsynyt mutta onnellinen

Lisäksi me ollaan oltu viettämässä juhannusta Kuivaniemen mökillä perheen kanssa ja viime viikonloppuna kävimme Joelin kanssa uudestaan verestämässä juhannusmuistoja. Almakin pääsi mukaan, kun leikkauksesta oli kulunut sen verran, että se saa vapaasti juoksennella.

Kotimatkalla pistäysyttiin Ritva-kasvattajan luona. Quita-äiti ei osoittanut äidillistä hellyyttä Thelmaa kohtaan vaan näytteli nätisti hampaita :) Kuitenkin tilanteen rauhoituttua saattiin yhteiskuva koikkereista.

Quita, Sinkku ja Thelma

Ollaan nyt parina päivänä käyty koirien kanssa koirapuistossa. Thelma on ollut aivan mahtava: se leikkii toisten kanssa ja "alkujännitys" kestää enää hyvin vähän aikaa. Selvästi Alman mukana olo rauhoittaa sitä, kun se näkee että toinen on ihan rennosti. Alma nyt on aina pitänyt kaikista.

Viime keskiviikkona oli Moilasen Mikan pitämää koulutusta kouluttajille ja kun oltiin muutenkin treenailemassa, päätettiin jäädä koulutukseen. Radalla oli 12 estettä mikä kertoo jo sen että aika leikkimielellä lähdettiin suorittamaan sitä. Mutta Thelma oli oikeasti hyvä ! Kepit nyt matelivat, kun ei se niitä vielä osaa, mutta muuten meno oli sujuvaa ja eteneminen oli kiitettävää. Kuitenkin jätämme nuo pidemmät treenit vähän myöhemmälle :)


Alkeiskurssikin loppui ja viimeisellä kerralla otettiin seitsemän esteen pätkä. Todistusaineistoa löytyy ensimmäisestä yrityksestä, kun seuraavissa Joel oli laittamassa makupalakuppia sinne tänne.

Romaanin loppuun vielä kontaktisuorituksia toukokuulta. Suoritukset ovat nykyään nopeampia ja parempia, mutta videomateriaalia ei ole saatu, kun olen yksikseni käynyt hiomassa

 

En tajua miksi nuo videot on noin miniatyyrejä, mutta idea tulee silti luultavasti ilmi :)