maanantai 12. joulukuuta 2011

Oot kuin elohopeaa, sää oot nopea.


1vuotias, reilu 8kg ja 40cm, pentuni
Minun oma vauvani, Chirpy Mercury, elohopeani Thelma täyttää tänään yhden vuoden. Minne se vuosi meni? Ei ainakaan hukkaan, ei todellakaan. Vuoden aikana pienestä pulskasta pennusta on kasvanut kaunis ja tyylikäs nuori koira, joka kotiintullessani kiemurtelee vastaan samalla vinkuen tavalla, jota kuvaamaan riittävät ainoastaan superlatiivit :)




Tyttö. Maapähkinä. Syntyessään 236 grammaa:



Elementissään, Thelma, 4viikkoa
Hän, kuusiviikkoinen

Ylläolevat kuvat olen röyhkeästi varastanut Chirpy-kennelin pentublogista, nöyrimmät anteeksipyyntöni :)
Thelman kasvua seurasin siis ensimmäiset viikot blogin kautta. Minä tosin en erityisemmin huomioinut tätä katraan nuorinta pentua, sillä olin ihastunut netin välityksellä ihastuttavaan "Täplis"-pentuun sen täplien vuoksi. Muutenkin Thelma meni jotenkin aivan ohi minulta ja olinkin ihan ihmeissäni, kun minulle sanottiin sen olevan "the pentu".

Yhteisen matkan ensiaskeleet 31.1.2011
Thelman muutto kotiin oli erilainen kun Alman. Alman kanssa olin viettänyt aikaa kaksiviikkoisesta asti, kun taas Thelma oli minulle kuin vieras. Vähitellen, tai siis äärettömän nopeasti pullukasta pennusta tuli oma silmäteräni. Thelman kanssa piti tehdä todella paljon töitä, että se uskalsi liikkua ulkona tai tavata koiria. Tämä alun kamppailu loi erityisen suhteen välillemme. 

Thelman kanssa ei ole ollut suurempia ongelmia. Se haukkuu aika paljon, vetää hihnassa ja tuhoaa petejään. Siltikään en sano, että meillä on ongelmia. Alman kanssa olen joutunut kestämään sen huutokohtauksia, valojen ja lumenjahtaamista ja kaikenlaista heikkohermoisen höpötystä. Thelmalla on hyvät hermot ja se on hyväpäinen koira. Kaikella rakkaudella Almaa kohtaan :). Thelman kanssa on ollut helppo elää, sillä vaikka se syttyy nollasta sataan nanosekunnissa, se osaa myös rauhoittua.




Thelma ja agility. Nuo sanat sopivat samaan lauseeseen loistavasti. Thelma on otettu agilitykoiraksi, joten on mahtavaa, että se siihen myös soveltuu. Agilitykoiran ottaminen on todellinen sikasäkissä-ostos, koskaan ei voi olla varma, syttyykö koira lajista ja kestääkö terveys. Tähän asti kaikki on mennyt ja eteneminen on ollut huimaa. Tällä hetkellä treenaillaan pari kertaa viikossa, tavoitteena kisata kesäkuussa. Työnalla esteistä ovat keinu ja rengas, ylipäätään työnalla on itse agility :) Itse olen kouluttanut ja nähnyt aika monta pentua agilityssä, ja voin aikalailla varmuudella sanoa, että tässä koirassa on jotain spesiaalia ! Aika näyttää...

Levillä Alma 5v ja Thelma 3kk




Meidän kaikkien suureksi onneksi Thelma ja Alma ystävystyivät varsin nopeasti. Ensimmäiset päivät Alma pakeni riiviötä, mutta pian saimme todistaa yhteisiä päiväunia samalla pedillä sekä leikkihetkiä. Alma on Thelman idoli, ja se kunnioittaa vanhempaansa. Alma on boss, joka määrää, millon leikki alkaa ja loppuu. Thelma rakastaa Almaa, siihen se ihastui jo ennen minua :) Kun toista koiraa ajattelin, yksi todella suuri syy oli siihen kaverin hankkiminen Almalle. Ja kaveria Thelmasta on riittänyt. Tytöt leikkivät yhdessä päivittäin hyvin paljon ja ovat silmin nähden onnellisia tavattuaan toisensa pienenkin eron jälkeen. 

Agikisojen yleisönä kesällä

Thelman kanssa liikkuminen ja matkustaminen on ollut ihanan helppoa, varsinkin kun on tottunut Alman huutoon ja läähätykseen. Thelmis ottaa riläks ! Thelmaa on roikotettu mukana ihan pienestä pitäen joka paikassa, ja epävarmasta pennusta on tullut häntäänsä ylpeästi kantava rohkelikko. Thelma on tottunut kaikenlaisiin koviin ääniin ja eriskummallisiin paikkoihin.


Yhteenvetona. Thelma on ihana. Thelma on kaunis. Thelma on taitava ja iloinen. Thelma on onnellinen. Thelma on minulle äärettömän rakas. Takana on vasta ensimmäinen vuosi, edessä todella monta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti