Alma, täyskymppi!

Syvennyt kiireisiis
vain puoleksi kuulet
mitä haaveilen

Sä siinä oot kaunis niin
ja kuin ohimennen
poskeas hipaisen

Sä käännyt minua päin
sun hymysi tarttuu
kun lähemmäs tuut

"Mua katsotko vielä näin
kun vuosia karttuu
kun päät harmaantuu?"

Vuodet vieriä saa
toiveena mulla
on jokainen niistä vierelläs taivaltaa
sinuun nähdä kun saan
ja nähdyksi tulla
kaksi pelkonsa voittaa

Mä muistelen taaksepäin
kai haavamme arpeen
on umpeutuneet

Toisillemme siks näin

oomme edelleen tarpeen

niissä yhteen kasvaneet

Juha Tapio- Vuodet vieriä saa

Tämän viikon keskiviikkona olin oppilaiden kanssa vaeltamassa. Harmitti olla poissa Alman kymppivee-synttäripäivänä. Onneksi kotijoukot huolehtivat Alman kestityksestä lahjoin ja kakuin. Iskä nappasi nämä mainiot kymmenvuotiskuvat. 

Hurja matka on tultu vuodesta 2005. Eniten rakkautta, paljon iloa, kassillinen murheita. Terveydellä näitä vuosia ei ole pilattu, mutta toivolla ja tsempillä on kompensoitu erinäisiä puutteita. Tänä vuonna ei (ehkäehkä) mennä sydänultraan, gabapentin-lääkitys on lopetettu. Päätin luottaa omiin silmiini ja siihen että tiedän, milloin Alman on hyvä olla. Saapa nähdä mikä mieli ensi viikolla...

Vielä mainio video vajaan kymmenen vuoden takaa. Pentu-Alma ja Kakara-Kaisa. Voihan rakkaus.

---

Ensimmäiset SM-kisat koettiin Oulussa ja MM-karsinnat Jyväskylässä. Mainioita reissuja, niukasti tuloksia. Kahdeksan kuukauden viransijaisuus päättyi elokuussa ja nyt on viimeistä harjoittelua lusittu viisi viikkoa, kolme jäljellä. Gradu odottaa tekijäänsä. Joel on kulkenut yhdellä jalalla elokuun alusta lähtien, urheilu on vaarallista. Tänään purettiin viimeisiä muuttotavaroita jotka ovat vartoneet vuoden alusta asti. Jotkut saavat jäädä odottamaan seuraavaa muuttoa.

Jos sä näet vain metsän, et ehkä huomaa puuta hienointa

Älytöntä miten täydellisesti suunniteltu elämä voi muuttua yhtäkkiä. Onneksi muutokset ovat olleet ainoastaan positiivisia ja tuoneet mukanaan aivan uusia, huippuja juttuja. Tässäpä alkuvuotta kuvin

Vuosi 2014 päättyi yllättäen viransijaisuuden saamiseen kotiseurakunnasta. Kesätyö poiki kolmen kuukauden sijaisuuden, joka jatkunee kesän loppuun asti. Tuttujen nuorten kanssa tuttujen työkavereiden ympäröimänä on ollut mukavaa opetella uutta työtä. Samalla Kemi-Oulu välin jokainen puu ja kyltti on tullut tutuksi, kun samaan aikaan olen yrittänyt käydä töissä ja opiskella. Kopkopkop puuta, vielä ainakin on onnistunut loistavasti. 

Kandi! Tammikuun alussa valmista tekstiä oli nolla riviä. Nyt sivuja on lähemmäs 30, keskiviikkona on aika palauttaa työ opponenteille. Josko huhtikuun lopussa olisi kandipaperit taskussa. Aiheena kiusaaminen ja sen ehkäisy. Rankka ja tärkeä aihe. Kuvassa näkyvät draamakirjat on hylätty, kiusaaminen vei niin mukanaan että draama sai jäädä.

 Elisa ja Ohmi koulutettiin ryhmäkelpoisiksi. Me käytiin hyppytekniikan jatkokurssi josta ei suuria ahaa-elämyksiä irronnut tälläkään kertaa. Koira hyppää oikein, hyvin ja kivasti. Hyvähyvä. 

Yhdet kisat on kisattu tälle vuodelle, tuloksina (ehkä) nolla ja 5. Kennelyskä hiipi luoksemme, onneksi laimeampana kuin aikaisemmin.

Ystäviä on näkynyt todella vähän, Joelia ja koiriakaan tuskin näkisi jos eivät sattuisi asuttamaan samaa taloutta ainakin osan viikosta. Lättykestit ehdittiin kuitenkin pitää vanhassa asunnossa opekamujen kans!

Jotta elämä ei kävisi liian tylsäksi, paljastui Oulu-kodista vesivahinko. Asunnon irtisanominen ja muutto lähelle mutta niin kauas edellisistä asuinoloista. Nyt on tilaa, kaunista ja oma sauna. Alkujärkytyksen jälkeen sai hämmästellä useiden päivien ajan kaunista kotia, "miten meillä voi olla tämmönen koti?" Muuttoa hankaloitti rajuhko flunssa, joka vaivasi kolmen viikon ajan. Snifniisk.

Työjuttuja, toimistorotta on päässyt ulkomaailmaan niin lasten tapahtumaan kuin ysiluokkalaisten teemapäivään.

Laiminlyödyt rakkaudet

Lopuksi kaikkein ihanin pimu, Vilja 4kk! Tädin rakkauspakkaus <3

Jospa huhtikuun jälkeen kiire helpottaisi ja opiskelut olisivat toivotussa vaiheessa. Kesä tulee olemaan erilainen verrattuna kahteen aikaisempaan: vapaita iltoja ja liikkumavaraa. Toisaalta ei kannata olettaa tietävänsä tulevaisuudestaan..

Ehkä ihan hyvä niin.

Hyppytekniikkakoulutus

Viikonloppuna osallistuimme seuramme kotihallissa Vappu Alatalon hyppytekniikkakoulutukseen. Havaintoina koulutuksesta Vappu rastitti seuraavat kohdat saamastamme yhteenvedosta:

Koira osaa:

Fyysiset
Painonsiirto takaosalle
Ponnistus takaosalla
Ponnistus ylös-eteen
Etuosan nostaminen hypylle
Liidon hallinta
Alastulon vaimennus

Arviointi
Rytmi
Reitti
Etäisyyden arviointi
Korkeuden arviointi
Ponnistuspaikan valinta
Hyppykulman valinta

Lauantailta Thelma sai palautteeksi 10+, kuulemma parhaita koikkereita hyppytekniikaltaan joita Vappu on nähnyt. Teimme perussarjaa ja set pointia.

Sunnuntaina aloitettiin kasvavalla sarjalla, jossa viimeinen esteväli piteni ja sitten lyheni. Tässä vaiheessa piti kyllä katsella videota ja saamaamme palautetta enkä kyllä ole ihan varma mitä harjoitusta missäkin vaiheessa tehtiin.. No mutta ilmeisesti ei ihan putkeen mennyt vaan oli vähän hakemista. Lopuksi tehtiin laskeutumisharjoitus okserin avulla. Pienistä puutteista huolimatta Thelma sai pitää tähtioppilaan viittansa.

Videon teksti "eka" ei tarkoita mitään, editointiapu jäi näköjään paikoilleen..

Koulutuksen fiilikset oli ihan ok. Tottakai olen tyytyväinen Thelman saamaan palautteeseen ja on hienoa kuulla että se käyttää kroppaansa oikein. Se mitä koulutukselta sitten saatiin on toinen juttu. Vähän laihaksi jäi anti, mutta jospa tammikuun jatkokurssilta saataisiin enemmän eväitä. Ja eipä tarvitse ainakaan miettiä onko hyppäämisessä ongelmia joita en vain satu hoksaamaan. 

Chiari

Alman tärinäoireet ovat jatkuneet pian vuoden ajan. Sain hienon mahdollisuuden kuvata Almaa muutaman päivän ajan ja lähettää tämän videon eläinlääkärin arvioitavaksi. Videon perusteella eläinlääkäri epäili vahvasti pikkuaivotyrää ja syringomyeliaa. Tämän seurauksena varasimme heti viikon päähän ajan magneettikuvaukseen ja 11.11 käytiin kuvissa Mehiläisessä Ouluvetin kautta. Nukuttaminen jännitti aivan hirveästi, kestäisikö sydän sitä. Onneksi Anu Tulokas oli aivan ihana lääkäri, joka vastaili myöhäisiin sähköposteihini ja rauhoitteli tietävänsä Alman tilanteen ja uskovan sydämen kestävän nukutuksen. Alma selvisi loistavasti ja kuvista selvisi myös mikä Almaa vaivaa:

Chiari-malformaatio (pikkuaivotyrä) ja laajentuneet aivokammiot. Aivokammiolaajentumista 3. ja 4. aivokammion kohtalaiset laajentumat painavat pikkuaivoja, oikea lateraalinen aivokammio siirtää paikallisesti isojen aivojen keskilinjaa vasemmalle ja kompressoi aivokuorta oikealle

Syringomyelia oli eläinlääkärin mukaan "hyvin lievä". Siitä ei juurikaan puhuttu. Alman kipu on siis enemmänkin päässä, ei niskassa. Sitä onko Almalla kipuja, on hyvin vaikea sanoa. Gabapentin lääkitys aloitettiin annoksessa 50mg kahdesti päivässä, katsotaan tuleeko tilanteeseen mitään muutosta vai täytyykö annosta nostaa.

Olo on aivan hyvä. Vihdoin on jokin diagnoosi, joka ei kuitenkaan ollut niin paha kuin oletin. Jos Thelman aivoista löytyisi tuollaista, olisin järkyttynyt, mutta cavalierin omistajana tällainen on kai enemmänkin ajan kysymys. Toisaalta on outoa että nämä oireet ilmaantuivat Alman ollessa jo kahdeksan vuotias. Mietin enkö vain huomaa Alman olevan kipeä? Pitäisikö se huomata? Voiko olla että Alma reagoi näkyvästi jos sen maha murisee ja on tällöin mielellään sylissä, muttei se reagoisi päässä olevaan kipuun? Jos jollakin on antaa tähän vastauksia, pistäkää kommenttiboksi laulamaan!

---

Alma ja Ohmi

Meillä on siskoni Elisan ja hänen koiransa Ohmin kanssa yhteinen projekti: Ohmi agilitykoiraksi vuoden vaihteeseen mennessä. Tarkoitus olisi opettaa Ohmille esteet ja Elisalle perusohjaustekniikat parin kuukauden aikana. Tänään oli ekat varsinaiset treenit, joissa pureuduttiin muuriin, renkaaseen ja hyppy-puomi-sarjaan. Kyllä Koppiksesta agilitykoira leivotaan!

Innostuttiin myös fiilistelemään Alman kanssa

On se aika symppis.

Sinä päivänä kun synnyit

Ihme

Lämpö

Rakkaus

Tervetuloa pikkuinen <3

Hytityti

Mikä idea auttaa ystävää ja hyötyä itse siinä samalla. Lupauduin viemään ystäväni seuramme alkeiskurssille ja kun kerran kentälle suunnataan, miksei treenattaisi samalla? Ihan hyvä ajatus, ainoa vaan että vettä tuli hirvittävästi ja lämpötila oli hytisyttävä. Upouudet ulkoiluvaatteet joutuivat koetukselle, selvisivät kiitettävästi. Kaula-aukosta valui vettä takin sisään. Kun lähdettiin jäähdyttelemään, saapui viesti joka kertoi kurssin perumisesta. Niinpä niin...


Treenattiin kontaktit, avointa keppikulmaa ja sivuttaishyppyjä (keinun jälkeen). Yritän myös muistaa tehdä häiriötreeniä A:n lähellä, siitä keppejä edeltävän hypyn sijainti. Kotona harmitti kun en tajunnut laittaa hämyhyppyä renkaan ja puomin väliin, en tiedä olisiko Thelma kääntynyt renkaalta niin hyvin jos olisi ollut häiriötä.

Se saa saunoa

Sydänultra takana ja uutta tietoa taas hyppysissä. Kaiken kaikkiaan paljon positiivisempi käynti kuin edellinen. Liikaa en voi kehua Animagin Outi Niemelää hänen positiivisuudestaan ja ammattitaidostaan. Alkurupattelujen jälkeen sydäntä ultrattiin ainakin puolen tunnin ajan, Alma makasi paikallaan todella hienosti jolloin talteen saatiin paljon laadukasta kuvamateriaalia.  Kirjoitan suoran lainauksen eläinlääkärin laatimasta tekstistä, jospa siitä olisi jollekin jossain vaiheessa apua. Ainakin itselleni tämä on täällä tallessa!


Yleistutkimuksessa sydämen systolinen sivuääni 4-5/6 voimakkuudeltaan, syketiheys 140-150/min, rytmi taisainen. Reisivaltimopulssi ja limakalvojen väri normaalit. Keuhkoäänet normaalit, henkitorven palpaatio ei provosoi yskimään.

Ultraäänitutkimuksessa sydämessä vasemman eteis-kammioläpän läppävuoto kohtalaisen voimakas ja läppä voimakkaasti paksuuntunut sekä eteisen suuntaan pullistuva. Vasemman kammion tilavuuskuormitus lievä, vasen eteinen suurehko, mutta ei voimakkaasti laajentunut. Myös oikeassa eteis-kammioläpässä kohtalainen läppävuoto, ja läpän asento hiukan eteisen suuntaan taipuva. Keuhkovaltimoläpässä pieni fysiologinen läppävuoto. Supistuvuus hyvä, aortan ja keuhkovaltimon virtaukset normaalit, ei merkkejä muista sydänsairauksista.

Vasemman kammion mitat ovat lähes identtiset edelliseen tutkimukseen verrattuna, vasen eteinen on suurentunut hiukan, mutta on edelleen normaalin rajoissa. Yskä ei todennäköisimmin ole sydämen vajaatoimintaan liittyvää. Kylkimakuulla nielun alueelta kuuluu kuorsaavaa/röhkivää ääntä - ylähengitystien alueelta yskänärsytys on todennäköisimmin peräisin. Kerta päivässä yskähtäminen ei välttämättä edellytä jatkotutkimusta eikä pahenna elämänlaatua olennaisesti, mutta jos oire voimistuu nielun tutkiminen rauhoituksessa on seuraava askel, keuhkokuvaus samalla.

Pään tärinäoire voi johtua mm. neurologisesta sairaudesta (epilepsia, syringomyelia, aivojen tulehdussairaudet, kasvainsairaudet ym.), mutta voisi se liittyä myös ortopediseen vaivaankin. Kokeillaan lyhyt jakso tulehduskipulääkitystä, seuratkaa oireita ja raportoikaa onko mitään vaikutusta tärinään.

Ihon patista otettu ohutneulanäyte vaikuttaa talieritteeltä. Korvan ja lavan ihomuutokset vaativat poiston vain jos kasvavat voimakkaasti tai vaivaavat muuten. 

Sydämen osalta seuraava kontrolli n. vuoden kuluttua, jos vointi pysyy hyvänä ja hengitystiheydet normaaleina.


Ei sydänlääkitystä vieläkään. Ilman ultratutkimusta Alma olisi jo vuoden päivät napsinut lääkkeitä, ilmeisen turhaan. Tilanne sydämessä siis etenee, joskin hitaasti. Mieltä piristävät myös pattien laatu ja saatu kipulääkekuuri, nyt vain odotellaan mitä viikko tuo tullessaan. Lisäksi saatiin ohjeeksi mitata Alman hengitystiheyttä, joka on helppo ja nopea tehdä ja antaa hyvää osviittaa sydämen tilanteesta.

Me lähetään nyt hyvillä mielin nukkumaan, Kemi-kodin tuttuun ja turvalliseen sänkyyn. Kaikki on niin hyvin kun tällaisessa tilanteessa voi olla. Pitäkää peukkuja meidän särkylääkekokeilulle!