Tupla

Kaarrosta, valsseja, täpäriä pelastuksia. Onneksemme kauneusvirheistä ei kerrytetä varsinaisia virhepisteitä, vaan kaarsimme nollilla maaliin päivän kahdella ensimmäisellä radalla. Viimeisellä radalla virheitä ropisi heti alussa.



Ensimmäisellä radalla sijoituimme 5./24 ja toisella 3/26. Nollia tuli aika vähän kahdella ensimmäisellä radalla. Itse pidin Timo Vertasen piirtämistä radoista kovasti. Suoritimme radat läpi pitkin kaarroksin, koska en monessakaan kohdassa uskaltanut kokeilla muuta ohjausta kun idioottivarmaa valssia. Joihinkin kohtiin se sopi, joihinkin ei.


Ei olisi keskiviikon episten jälkeen uskonut, että saamme aikaiseksi tuplanollan samalla viikolla. Treenin alle tulisi ottaa ihan perusjuttuja, jotta meno saataisiin sulavammaksi.


Sulavuuteen pyrittiin jo torstaina, kun Hanna-Lena Väätäjä oli pitämässä seurallamme pm-joukkuetreenejä. Saatiin hyviä vinkkejä. Olen todella huono käyttämään persjättöjä, vaikka ne näyttävät toimivan Thelmiksellä varsin hyvin. Jospa ensi viikolla Tornion kisoissa uskaltautuisin tekemään edes yhden moisen.




Videolla on ärsyttävän monta kertaa tuo yksi ja sama kohta, mutten millään jaksa ottaa niitä enää pois. Myöskään syväluotaavampaa analyysia koulutuksesta ei tähän väliin ole saatavilla. Tämä kisailija on totaalisen poikki!

Kisakaveri

Julkaisukelvotonta

Eilistä epiksistä ei jäänyt käteen kovinkaan paljoa. Onnistuneet kohdat pystyy laskemaan yhden käden sormilla. Estevälitkin olivat todella pienet, mikä teki kummankin radan lopusta todella tökeröt.


Ajattelin etten julkaise videoita, mutta julkaisen kuitenkin. Toivottavasti sekoilut on nyt vähäksi aikaa sekoiltu..

En saa itselleni oikeaa asennetta epiksiin. En muista yhtäkään kertaa, jolloin olisimme tehneet hyvän radan epiksissä. Ehkä joskus.

Missiona keinu

Agilityn MM-karsintoja Livestreamista katsoessani kiinnitin huomiota koirakkojen keinusuoritukseen. Oma keinumme alkoi ahdistaa, siispä suuntasimme kentälle.


Otimme avuksi muutaman nakin. Joel ohjasi Thelmaa keinulle ja minä pidin keinun päätä ylhäällä, koska tiedän (ainakin mielestäni) paremmin milloin keinun saa päästää alas. Thelma oli aluksi hädissään kun keinu ei laskeutunutkaan, mutta muutaman toiston jälkeen se ei enää vilkuillut alas. Ensin nakki oli keinun päässä, mutta ajattelin edetä pienin askelin joten siirsin palkan vähän lähemmäksi.




Edistystä tapahtui jonkin verran. Lähden alkuviikoksi moikkaamaan luokkakavereita Keski-Suomeen, joten emme kerkeä treenaamaan keinua ennen pm-joukkuetreenejä ja viikonlopun kisatkin painavat päälle. Mutta ikinä Thelma ei ole ollut noin vastaanottavainen keinutreeneissä. Kyllä tämä tästä!

Treeni-intoa etsimässä

Emme ole vierailleet treenikentällä toukokuun jälkeen. Tällä viikolla tulin ajatelleeksi, että ehkei lahjattomat treenaa-sanontaa kannata ottaa aivan kirjaimellisesti.


Treenit olivat kamalat. Oma fiilis oli täysin hukassa ja treeni kaikkea muuta kuin hyvä herättelemään kadonnutta intoa. Lisäksi aloin lopuksi tekemään aivan typerää häiriötä A:lle. Ainoa täysin varma kontakti ja teen Thelman olon epävarmaksi siinäkin. Onneksi tajusin lopettaa ajoissa... Videolla aluksi epätoivoinen yritys ja sitten hieman parempi.


Eilen oli ohjatut treenit. Fiilis oli alun alkaen parempi, mutta päätin terästää mieltäni pienillä päiväunilla. Herätyskellon torkkunappi on katala, mutta vielä katalampi on viereinen lopeta-painike. Niinpä heräsin kymmentä minuuttia ennen treenejä, jolloin olin vähällä luovuttaa. Onneksi taistelin itseni kentälle, sillä treeni oli kiva. Rata oli Anne Huittisen rata SM-viikonlopun perjantain iltakisoista. Olin tyytyväinen Thelman irtoamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Varsin pettynyt olin omaan juoksukuntooni ja liikkumiseen ylipäänsä, olin myöhässä tämän tästä.



Juhannuskuvat eivät ole vielä tavoittaneet itseäni, mutta pari kuvaa löytyi omalta muistikortilta. Alemmassa kuvassa näkyy vain murto-osa siitä alueesta, jolla Alma ja Thelma saivat temmeltää koko juhannuksen. Ihana reissu!

Olen lisännyt Seuraavaksi-sivun ylälaitaan, jossa näkyy meidän seuraavat menot, lähinnä kisailut ja erikoisemmat treenit. 

Putki

Työyö 2/5 rippileirillä mahdollistaa rauhallisuudellaan kuluneen illan kisojen analysoinnin. Mitäpä ihminen muuta tekisikään kahden yövuoron välissä, kun lähtisi skabailemaan iltakisoihin?

Tuomarina toimi Anders Virtanen. Ensimmäinen rata karahti kiville jo ensi metreillä toisen riman tipahtaessa. Ohjaus oli aika tiukkaa, pelkäsin A:ta ja yritin peittää sitä. Kenties olisi pitänyt vain luottaa.. Keminmaan kisoissa keinu oli aika vauhdikas estekäskyn puuttuessa, mikä sai minut epäuskoiseksi. Tänään kerroin Thelmalle hyvissä ajoin esteen olevan keinu ja suoritus olikin aika hidas. Uskon että Thelma ajattelee keinua puomiksi, jolloin se suorittaa sen nopeasti tai lentokeinuna. Tai sitten vain kuvittelen. Tähän täytyisi nyt paneutua. Keinun jälkeen homma levisi käsiin, ohjasin huonosti. 

Korkkasin hyppyradan Thelman äitin Quitan kanssa. Quita on kulkenut kisoissa aika kehnosti, joten päätimme Ritvan kanssa kokeilla, josko se menisi kanssani. Hylkäännyimme, mutta suoritimme radan joten kuten loppuun asti. Thelman kanssa olin myöhässä kepeillä, koska jäin liikaa varmistelemaan kolmosputken jälkeistä hyppyä. Niinpä kepeille syöttö epäonnistui. Loppurata oli tosi kiva. Päätin, suunnitelmistani poiketen, kokeilla leijeröintiä toiseksi viimeisen putken kohdalla, mikä onnistuikin hyvin. En kuitenkaan uskaltanut/ehtinyt tekemään persjättöä ennen viimeistä putkea, eikä se olisi välttämättä estänyt tulevaa hylkyä. 

Varsinkin toinen rata oli mainio, vaikka ekallakin oli hyviä pätkiä. Sekin tekisi paljon, jos luottaisin Thelmaan enemmän ja uskaltaisin lähteä ajoissa liikkeelle erilaisista tilanteista. Ajan kanssa..

Lauantain jälkeen alan täysipäiväiseksi lomalaiseksi. Neljän riparin ja kuluvan viikon yövalvojapestin jälkeen olenkin loman tarpeessa. Odotan myös treenaamista: emme ole treenanneet ollenkaan sen jälkeen kun nousimme kuninkuusluokkaan. Treenaaminen saattaisi edesauttaa hylkyputkemme katkeamista.


Katsoin vanhoja videoita ja huomasin, että Thelman vauhti on parantunut niin kontakteilla (ehkei keinulla...), kepeillä kuin ihan ylipäänsä. Itsestäni tuntuu että se on juossut aina samaa vauhtia, mutta todistusaineisto sanoo muuta. Saa nähdä, tuleeko vauhti kasvamaan entisestään.

Korkattu

Pääsin livistämään konfirmaatioharjoituksista ja ehdin kuin ehdinkin kotikisoihin korkkaamaan ekat kolmosten startit Thelmiksen kanssa. Kannatti siis ilmoittautua varan vuoksi. Tuomaroimassa oli Harri Huittinen.

Päivän saldona kaksi hylkyä. Agilityradalla matka kosahti kohtaan, jota arvelinkin kompastuskiveksemme. Yllättävän harva hyllytti kyseisessä kohdassa, vaikka mielestäni se oli haastava. Tilanteessa olisi pitänyt ohjata vieläkin napakammin. Keinulla en taaskaan sanonut esteen nimeä ja sinne mentiinkin aika vauhdikkaasti, pitänee petrata. Kepit olivat supernopeat ja muutenkin meno mukavaa.

Hyppyrata tuntui tutustumisessa hirveältä. Ajattelin etten tule selviämään siitä missään nimessä. Kepeille en löytänyt minkäänlaista ratkaisua: tällaisia kohtia ei vain ole harjoiteltu. Lopulta valssasin kuoleman hitaasti ennen keppejä saadakseni Thelman oikeaan väliin. Kepit onnistuivat, mutta hyllytimme keppien jälkeiselle hypylle, alla oli jo yksi kielto. 

Sanon aina että Thelman radat ovat hienoja ja kivoja ja varsin mallikkaita. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etten huomaisi töksähtäviä kohtia ja kaarroksia, vaan nautin tekemisestä Thelman kanssa. Thelma vaikuttaa siltä, että se yrittää todella kovasti lukea ohjausta eikä se touhuile omiaan. Thelma on tyytyväinen kun se saa tehdä. Aina kun sen kanssa tulee radalta, fiilis on huippu. Thelmis on huippu.

Tyttöjen juttuja

Viime viikolla ylitin itseni soittamalla eläinlääkärille Alman hammaskivistä. Mielestäni ei ole olemassa kurjempaa paikkaa, kuin eläinlääkärit: aina kuulee jotain ikävää. Monenlaisista kotikonsteista huolimatta Alman hampaat eivät ole lähellekään priimaa, joten hammaskivien poisto oli enemmän kuin tarpeen. Sain ajan  Oulun Otuksesta jo tälle päivälle, sopivasti ennen huomista lomamatkaamme. Aluksi eläinlääkäri kuunteli Alman sydämen. Hän totesi, että sivuääntä kuuluu, muttei hän kuitenkaan puhuisi sydänviasta. Nämä diagnoosit vaihtelevat aika paljon lääkärien mukaan.. Kuitenkin kerrottuani Alman olevan pirteä ja iloinen, käski lääkäri vain seuraamaan vointia ja palaamaan asiaan mikäli tarvetta ilmenee. Sydämen vuoksi päädyttiin astetta kevyempään nukutukseen. 

Toimenpide kesti tunnin verran. Hammaskivet saatiin poistettua, mutta viime viikolla haljennut vasen poskihammas sai poistotuomion, kuten myös pari pienempää hammasta. Valitettavasti poistoa ei voitu suorittaa Otuksessa, kun tarvittavia välineitä ei heillä vielä ollut. Siispä palaamme näihin hampaisiin muutaman kuukauden sisään, eläinlääkäri ei pitänyt tilannetta akuuttina. Mielestäni on kuitenkin parempi hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä ennen, kuin tilanne kehkeytyy akuutiksi. Hoitaja kehui Alman hoikkaa olemusta ja totesi sen olevan hyvin vilkas tapaus. Tällaisia kommentteja on aina mukava kuulla.

Potilas on voinut hyvin. Automatkan se nukkui sylissäni ja kotona tunnelma on ollut uninen. Onneksi pahoinvoinnilta on vältytty ja nyt kun leikkauksesta on kulunut 12tuntia, alkaa Alma olemaan oma itsensä. Sitä niin toivoo, ettei sen tarvitsisi kokea enää yhtään vastoinkäymisiä elämässää. Oma rakkaista rakkain Almuri <3

Thelmis oli mukana Oulun reissulla maskottina, mutta illalla se pääsi tosi toimiin omalla piskuisella agilitykentällämme. Emme ole treenanneet keppejä kovinkaan paljon omana teemanaan, joten tämän kesän tavoitteena on tehdä Thelmasta hyvin taitava pujottelija! 

<

Etenemisen kanssa pitää myös tehdä töitä. Thelma vilkuilee sivulle ennakoiden aika paljon. Ehkäpä kesän jälkeen Thelmis myös juoksee eteenpäin?

Huomenna lähdemme juhannuksen viettoon Parikkalaan tätini luokse. Koirat saavat nauttia vapaana olosta ja minä nautin viikosta grillaillen ja uiden, ilman ainuttakaan riparilaista. Kaksi rippileiriä on jo takana, kaksi on edessäpäin. Vaikka leirit ovat olleet täynnä kommelluksia, en siltikään keksi parempaa kesätyötä.

Potilas ja henkivartija

Ennen reissuun lähtöä yritän keretä kentälle ottamaan tehokkaat kontaktitreenit. Tornion kisoissa Thelma lähti A:lta ennen vapautuskäskyä, mikä kaihertaa mieltäni. Ilmoitin meidät oman seuran kisoihin ensi viikon lauantaiksi. Saa nähdä kerkeänkö konfirmaatioharjoituksista siihen mennessä pois..